LUOVA ÖISIN
IHAN VAAN RUNOJA | MIRA SIMSIÖ
Hei siellä
Saavuit juuri Luova öisin -runoblogiin, Mira Simsiön runojen kotiin. Runot ovat etusivulla aikajärjestyksessä. Voit selata runoja kategorioiden tai avainsanojen mukaan.
Rakastan sanoittaa tärkeitä hetkiä! Kirjoitan tilauksesta runoja, puheita ja tarinoita. Tilausrunojen hinta on alkaen 40€ (+ alv) ja runo toimitetaan aina kotiin asti kehystettynä. Lue lisää tilausrunoista tilaukset -sivulta.
Tilausrunot: mira.simsio (at) gmail.com
Seuraa Instagramissa ja TikTokissa: @luovaoisin
pöytälaatikkorunoa julkaistu
MILTÄ VAPAUS TUNTUU?
miltä vaan
väliltä taivaan
meren ja maan
…
mira s. huhtikuussa 2024
HÄNELLE
syntymä on hetki
jolloin maailmaan virtaa valoa
kuin ensimmäinen
aamuaurinko ensisäteineen
valaisee pimeyden
herättää eloon
kauneimman unen
ja sydämen syke
täynnä pehmeitä säveliä
…
mira s. kevättalvella maaliskuun alkupäivinä 2024 ~ kaikista kauneimmalla hetkellä
PÖLLÖÄ VIISAAMPI
kettu kulki häntä pörhöllä
rinta rottingilla
se katseli nukkuvaa kaupunkia
hiipiessään kukkulanlaelle
sieltä avautui valot, meri, öinen tunnelma
tuuli tuiversi, sen suupielissä nyki
sillä se tiesi, että tässä kaupungissa
vain kettu on pöllöä viisampi
…
mira s. kevättalvella 2024
KAIKKI MUUTTUU
persoona muuttuu
muuttuu harmaaksi
läikehtii harvoin enää
kipinä sammuu takassa
omakotitalon lattiat kylminä
salaojissa kaikuu
lykin kolaa, kosteaa lunta
zero-colan mukana hampaat kellastuu
somen merkitys haihtuu taivaantuuliin
peiton alla puhuttaa pieru
kaikki muuttuu
muuttuu harmaaksi
kunnes tummuu
…
mira s. 2024
VIIMEPÄIVÄT
tulojeni varassa
mediaani aamulla
mediaani illalla
perusturvaa vailla
leikkauksien mailla
pelottaa
työttömyysturvan varassa
korkeakoulut vallassa
osa-aikatöillä saan puuroa
pyyhin mielestä
unelmia
suuria
…
mira s. 2023 Korkeakoulujen mielenosoitukset
RUNO
uskalla vaan
astua kiikkerään ilmalaivaan
paljasta synkkä salaisuus
sammuu jo valoisuus
avoimuus ihanuus
hiljentyy ikuisuus
ja hengitä palavaa ilmaa
uskalla vaan hypätä laivasta
tarttua, repäistä pala taivasta
kyllä pilvenreunalta saat roikkua
ja säveltää kauniita riitasointuja
uskalla vaan
…
mira s. 2023 olen kokonainen
MINNE VAIN
välillä tuuli tarttuu
se pelottelee
välillä se laantuu
ilma haukottelee
minne vain purjeeni käännän
kohtalo reitin määrittelee
minne vain sydämeni päätän jäävän
siellä aallot kanssani tanssahtelee
…
mira s. 2023
METSÄN PAINO
kanna koko metsä selässäsi
vuorien paino, jokien padot
järvien veet, saaret ja aurinko
kanna kevein askelin
vaikka tassut raskaat
vie mukanasi ja nuuhki tuulta
se kertoo minne kaiken lopulta viet
lähelle vaiko kauas
sinne
missä pilkottaa
tähtitaivas
– mira s. karhun askelin elokuussa 2023
TAIVAANLAIVA
ventovieraalle
kun sydämeni avaan
saattaa nähdä mitä oikein salaan
siellä kaiken alla
itseäni hiljaa halaan
mereltä katselen
yli syystaivaan
huomio kiinnittyy
hitaasti lipuvaan ilmalaivaan
siitä innostuu koko sydämeni luomakunta
pupu, kettu ja tiikerikin
pöllö nukkuu koiranunta
pikkulinnut puhuu seikkailusta
kaikki tahtoisivat mukaan
taivaanlaivan unelmaan
se kuljettaa loputtomaan
tarinaan
vaan rannalle jää
sydän, minä ja muut
sieltä on mukava huomista suunnitella
kuitenkin ihanan onnellisena
elää merten prinsessa
…
mira s.
SANO SE
hänelle se sano
kuka oikea on
tarpeeksi usein
eritavoin
vaikka laulunsanoin
väärää tapaa tuskin on
tyhjiä sanoja
turha on sanoa
vain se
mitä on sanojen takana
sano
eläköön rakkaus
se on kuin maalaus
kuuluu kuiskaus
…
mira s. 2023
HIMON PYÖRTEISSÄ
Intohimo on kuin polku, jota kulkiessa maailma hehkuu elämää.
mira s. 2023 heinäkuussa
SAMETINPEHMEÄ
sieltä hän saapui
pienet posket ja supussa suu
just niinkuin pikkutytölle kuuluu
kun muut vielä nukkuu
lasketaan jokainen varvas
hymyilee stadin aamutaivas
ihmetellään – leperrellään
heleää ja pehmeää
ensipäivät nää
hällä pieni sädekehä
on sametinpehmeä
heijastelee auringonsäteitä
pienet posket ja supussa suu
just niinkuin pikkutytölle kuuluu
. . .
mira s. kesäkuun viimeinen 2023, onnea pienokaisesta W & J <3
PAHAN MIELI
kunpa mua ei ois
ei ois ei ois
vallan käsi haparois
ilmaa vaan
vastetta puuttuvaa
hukkuvaa Moskovaa
kunpa mua ei ois
tai lähtisin pois
ei ois sotia
eikä lapset ilman kotia
kunpa mua ei ois
ei ois ei ois
sit katselisin vaan
hukkuvaa Moskovaa
kunpa mua ei ois
tai mädäntyisin pois
liha kypsä ja suolainen
sulaisin päälle suolakurkkujen
kunpa mua ei ois
ei ois ei ois
eikä vallan käsi haparois
kohti kaunista Kiovaa
….
mira s. katsellessa kaunista Kiovaa 2023
KEVÄÄNSÄVELEN
rakkauden ikävästä
jää silmät auki
suu kuivuu
korisee
hengitys hidastuu
kitkastellen
hyvästellen
vartalo vavahdellen
lähden lantiota keinutellen
hymyssäsuin heilutellen
luokse mikä-mikä-maan
sinne rakennan mä mökin
sen, josta unelmoimme
ja kaiken valmiiksi laittelen
sitten vaan odottelen
linnuille hoilottelen
keväänsävelen
rakkauden ikävästä
sinua sinua
odottelen
…
mira s. 2023
AH PÄÄSKYSIÄ!
en pääskystä kiinni mä saa
sen siivet halkoo ilmavirtaa
lentorata pitkin taivaankaaren viivaa
siivet sivelee pilvien pintaa
silmäntähtäimeen yhden sittenkin sain
sen annoin lennellä mä vain
ja katseen kantamattomiin
pääskysen lennon kokea mä sain
piristävää
pirskahtelua
poukkoilevaa
pyöritystä
pääskyistä seurailin mä vain sitä yhtä
kun se oli poissa
jäi sisälle olo turta
ja tyhjä
…
mira s. kesäkuun ensimmäinen 2023
LUONTOTUNNE
hiljaisuutta etsin
kaipasin ja tarvitsin
joskus lintujen lento
taikka metsäpuiden nirskunta
vievät lähelle
etääntymisen keskipistettä
tilaa jossa unohdan äänen
ja näen ikiunia kuvia
luonnosta ja minusta
…
mira simsiö toukokuun kahdeksastoista 2023
PIAN KOTIIN
suojelusenkeli matkalle lähti
äiti sinä olet tähti
vaikeudet selätät
pian kotona taas
hääräät ja hihität
…
mira s. Äidille, joulukuun viides 2023, me selvitään tästä
SURU
suru liikkuu koko kehon läpi
ja tulee osaksi sitä
soluja, verta virtaavaa
se pumppautuu sydämestä
uudelle kierrokselle
kunnes aikanaan tasoittuu
niin surusta tulee lämmin vieras
jota muistoiksi kutsutaan
…
mira s. 2023 ensimmäinen
JOULUNAURUA
jouluna kirjoitan salaa
mitä hyvää teen
ja ketä saan halaa
illan edetessä tuumin että
ihmeellinen on tuo elekieli, meidän kaikkien äidinkieli ”huhhuh ihmismieli”
jättää äänen ilmaan, jäljen hangen pintaan
huomaan jään haaveilemaan
elämässä virheemme sallitaan
odotukset palkitaan
illlalla vain naurua
kokeilen runoa lausua
siinä samalla
tarkkailen sydämeni paloa
siihen joku meistä sanoi
pian jo sarastaa
mut ei mennä nukkumaan
vielä tunteeni arastaa
taidan kaivata joulurauhaa
niin tänäyönä
roihahti lempi
enää en emmi
vaan täysillä rakastan
rikki puristan
jokaisen perheenjäsenen
ja unohda en
joulua tätä
sitten herään
saunassa aamu seiskalta
hilpeänä itseni kerään
on vain naurua
ja toivotan
hyvää
joulua
mira s. 2022, millainen on joulu?
ONNELLISET
pienet linnut
pikkuruiset
kevään sanansaattajat
syksyllä ne muuttavat
talveksi tuuleen katoavat
vaan ei yksi punainen
joka parinsa kadotti
se jäi meidän rappukäytävään
sen minä pyysin sisälle
päätä pienen linnun silitin
selitin elämästä, juttelin
yhdessä ootimme kevättä
vaklasimme ikkunalla
palaisiko pari vaikka yöjunalla
koska ulkona ois taas lämmintä olla
sitten sumussa sunnuntaina
koputteli oven takana
piipittävä tsirppi
lentelivät pian ulkona
pienet linnut
pikkuruiset
loppuun asti
onnelliset
—
mira s. joulun alla 2022
TÄHTÖNEN
tähtönen – tosi sähköinen
sähisi ja kähisi
nousi ilmaan
jotta kaikki se näkisi
teki muutaman ympyrän
tunsi joulun lähestyvän
antoi taivaalle valoa
ja perheille jakoi
sydänjoulun paloa
…
mira s. joulu lähenee 2022
YÖN PIMEÄÄ
häpeä syö suuresta pöydästä
nautiskelee tunteesta tyhjästä
vie hyvyyden tyhjiin sydämestä
ja jäljelle jää
vain musta tahra
kertoen elämästä eletystä
ihmisestä
yhdestä pienestä
oman itsensä pettämästä
ja mitä sille tehdä voin
pestä pois tahran mustan
samalla huuhdella pois tuskan
ja ripotella
mereen
kuin muistojen tuhkan
ei se poista häpeää
kipeää, yön pimeää
joka puristaa
pienen ihmisen
rintakehää
…
mira s. marraskuussa 2022
LAPIN RAUHASSA
Lapin rauhassa
on ihmisen hyvä
istuttaa itseensä toivon jyvä
tuntureilla viipyä, vähän myös eksyä
ja hengittää viileää iltaa
siinä kuukkelia oksalla huvittaa
kun aurinko taivaan kullaksi kuvittaa
ja Lapin rauhassa
on ihmisen hyvä
istuttaa itseensä toivon jyvä
…
mira s. Lappi, Ylläs 2022
PORTTI
rakensit portin
rannalta merenpohjaan
josta hitaasti astelit alas
ahdin aarteita vartioimaan
itämeren valtatietä
pohjoiseen navigoit
— pohjassa postilaatikko
kirjettäkö toivoit?
vaan ei merenneidot kirjoita
ne kikattelee
kunnes suutelee
sitten kaikki
synkkenee
palelee
ja kiire jo on
vaan portille jätit valon
ohjaamaan kotiin
sillä joskus
tie takaisin
on arvaamaton
…
mira s. Sukellukset Porkkalanniemessä keskikesä 2022
OIH ELÄMÄ!
oih elämä!
täällä vielä
on elettävä!
täysillä!
kreisibailaan
kellot kesäaikaan
näen tähtitaivaan
enemmän se antaa
kuin aavistankaan
oih elämä!
nyt niin hyvä
on elettävä!
täysillä!
. . .
mira s. 2022 kesäkuussa Onnea!
KEDON KUKKIA
kukkaloistoa
harakankeloilla
katse kohti pohjoista
ailakkia ja mataraa
kesäaamu sarastaa
sydämeni arastaa
voih hiirenvirna ja
päiväkakkara –
jotakin meissä on
samankaltaista
hieman villiä ja kaunista
—-
Mammalle
mira s. 2022
UNI APPELSIINI
Taas heräsin silleen hätkähtäen ja siinä sä taas olit. Mut kuva häiviää nopeesti. Sulla oli kädessä appelsiini ja mustaa kynsilakkaa. Sä istuit tummanvihreällä nojatuolilla, sellasella samettisella ja pidit silmiä kiinni. Luulen, et kuuntelit jotain sulle tärkeää. Mut mä en kuullut sitä. Mä saatoin olla jossain kauempana, et näin sen tilanteen, mutten ollut siellä. Siltä se tuntu. Sun hymy oli sellanen hämynen, pakkasillan sininen. Ja sun sormilla maalailit ilmaa siinä kun istuit. Seuraavaks oltiinki Lontoon Palladiumissa ja istuttiin iltaa Nick Caven kanssa. Se on niin surullinen. Mut sit se vetää Rings of Saturnin ja mä nään taivaan ja pilvet ja makaan yhtäkkii PoriJazz 2008 nurmikolla. Nick Cave On Stage. Ei se tainnu sillon siel ees olla oikeesti. Jengi heiluu ja jossain tuoksuu pajari. Sä kuorit sen appelsiinin ja tarjoot mulle palan. Se hetki toistu monta kertaa ja tuntu ettei se lopu. Hirveen pitkään näin sen appelsiinin. Ja sut sen takana, vähä blurrina. Mä otan palasen, mun sormet koskee sun kämmentä ja sit sä katoat. Mä herään. Huhhuh.
mira s. unia susta toukokuun lopulla 2022,
OLKIHATTU JA LEMPI
hän päivästä toiseen taivasteli
niityllä itsekseen aivasteli
olkihattunsa alla haaveili
sitten koitti heinäkuinen poutapäivä
kiristeli henkselit olkapäitä
hetkonen herrasväki!
köhisi kurkussa
kun olkineidon pellon poikki näki
nappisilmiensä läpi
heräsi henkiin
olkiherran henki
ja roihahti rinnassa lempi
olkihatun alla hän hetken empi
mutta ajatuksissa on matka toisen luo
onneksi lyhyempi
. . .
mira s. toukokuussa kuka tahansa haaveilee kesästä 2022
RETKI
retki merenrantaan
olikin vain sekunnin hetki
yöllä sen näin
heräsin ja muistin siitä sinut
minne
unissasi
veisit
minut?
…
mira s. toukokuun yhdeksännen unia
RAKKAUDEN KILO
paljonko rakkaus painaa
onko se ikuista
kyselin sinulta
rakkauden kilo
muttei yhtään enempää
eikä väkevämpää
koitan ymmärtää
.
mira s. huhtikuun puolenvälin 2022