LUOVA ÖISIN

RUNOBLOGI | MIRA SIMSIÖ

Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

pöytälaatikkorunoa julkaistu

YKSINÄISEN MÖKKI

tyhjä on nyt mökki
kosteat seinät sen
kyyneleistä itketyistä
lapsista lähteneistä

mökki yksinäisen
saranat ruosteessa ovien
kuljetuista vuosista
paiskotuista ovista
jatkuvista huolista

tyhjä on nyt mökki
mökki yksinäisen

. . .

mira simsiö 2020

HATTARAVETTÄ

mikä parantaisi pimeyden?
turhat luulot, huonot kuulot
ihmisen sisältä sairauden

kuuleeko kukaan siellä
kysyinkö liian isoja

miten pääsisin pilvien päälle,
pisaroita yksitellen laskemaan
että aika olisi hidas

hitaampi

hattaravettä
takapihan tynnyriin tiptap

. . .

mira simsiö 2020

KETTUJEN MURHEITA

olen kettu kaupungin yössä
espan nurmi kuin kangasmetsän sammal
lippakiskan kulmalla odotan ei ketään saapuvaksi

kun silmätkulmat kimmeltää
ulisen, niin hiljaa, kuiskien vaan
ettei kukaan kuule
se on se tuuli vaan, torilta heittää silmille savua

tunnen tämän stadin
sen mutkat ja kuopat
umpikujat, takapihat
aamukasteen ja sataman sumun

joskus kun on aikaa
istuskelen laitureilla nuuhkien ilmaa

miksi on niin, että toiset vaan kantavat enemmän murheita kuin jaksavatkaan?

. . .

mira simsiö 2020

TAIVAAN HAHMOT

sama tuuli kuljettaa
edestakaisin muuttuvia hahmoja
dinosaurukset
taistelevat merirosvolaivat
sydän riekaleista
ne taivaan omat taiat

ikävää voi itkeä siniseen
piirrellä silmien liikkeillä
suruissa katsoa aurinkoon
nähdä mustia pisteitä

hymyillä ujosti, toivoa kovasti
että saman taivaan alla olisin sinun
ja sinä olisit vielä joskus minun

. . .

mira simsiö 2020

SYDÄN SYDÄN

vain särjetty sydän voi sanoa toiselle
kyllä sydän paranee

vaikkei se olisi tottakaan

sydän sydäntä lohduttaa

. . .

mira simsiö 2018

SÄÄRI VOGUEN

sanoillasi myrkytät peilikuvan
mitä pelkäät sieltä paljastuvan
en ole sääri voguen kansikuvan
en kimalleliima kiiltokuvan

olen se kummajainen siellä
täydellisen peilikuvan tiellä

kummajainen
lihavan ja ruman
kynäniskan
tumman hampaan
kaksoisleuan kaareutuvan
hän – peilikuvan

toivon

kunpa sääri voguen voisin olla
näkisit kääntöpuolen kaikilla kolikoilla
iltapalat kuorruttaisin itsetunnolla
ja reilunkaupan voilla
joku muu kun voisin olla

. . .

mira s. 2020

AALLOILTA PIILOSSA

sinnittele!
katse vesirajalla
pienikin liike
ja pinta väreilee

sen hetken tärkeimmän
just sen
huomaa vasta kun
menettää
kaiken

että miksi tein näin
ja sinä teit näin

että miksi sanoin noin
ja sinä sanoit noin

ja sitten voi aalloilta piileskellä
välillä elää täyttä vauhtia
törmätä – leikitellä

liike on jatkuva
pinnalta myrskyihin
hukkua
tyrskyihin

löytää ilmatasku hylystä
pelastus
ihan pienestä hymystä

että elämä voi olla aallokko
tänään kylpyhuoneessa

. . .

mira simsiö heinäkuu 2020

KUNINGATAR

hän on vastassa pimeän
näen valon himmenevän
hiipuu ja särisee
liekki vapisee
vapisee

kuningatar pimeän
yhden muiston hänestä sain
sen sydäntäsärkevän – kipeän

hän elää jatkuvasti unissa
toisinaan painajaiskuvissa
eikä hän koskaan kadota vois
pimeä kun ei toivomalla lähde pois

. . .

mira s. lokakuu 2020

TEKOPYHÄ

hymyn
onnea ei

naurun
rakkauslaulun
onnea ei

mitä kuuluu
tosi hyvää
onnea ei

teeskennellä voi
mitä vain
vaan onnea ei

kahdet kasvot
ne siellä
onnen tiellä

. . .

mira s. marraskuussa iltasella 2020

ITSERAKAS

jokainen on sillätavalla
rakastunut
jossain kohtaa elämää
rakastanut on

pikkuhiljaa
luottamus rakoillut
itseään pakoillut

eikä anteeksi voi antaa
sitä muuttuu ihminen sisältä silloin
tuskin hyväksi ainakaan
kyynistyy aikanaan

voinko rakastaa vielä
päivin ja illoin

rakastaa
itseäni
milloin

. . .

mira s. 2020

VELJENI

isä ja rohkeat veljeni
kerran yhdessä asteli
viisi miestä rintarinnan
nuorimmat meistä kuin pojat Ankkalinnan

ei varjoissa toistensa tarvitse kasvaa
ei yksin suruja tai murheita kantaa
ei unelmia hukata – kirvestä kiveen hakata
ei veli veljeä jättää voi
näin isä meitä viisaudella neuvoi

kohdataan maailma yhdessä niin
kannustetaan toisiamme suuriin unelmiin

sillä vain pienen hetken kuitenkin
tämän tarinan tunnetkin
viisi miestä rintarinnan
luonne kaikilla – seikkailijan
vähän myös omatahtoinen – veljeskomppanian

ei varjoissa toistensa tarvitse kasvaa
ei yksin suruja tai murheita kantaa
ei veli veljeä jättää voi
ei unelmia hukata – kirvestä kiveen hakata
näin isä meiltä veljiltä aina toivoi

. . .

mira s. isänpäivänä 2020 // tilausruno

ISÄ

isä
taidamme kuulla saman
särkyvin vibraatoin lähenevät
muuttolinnut

ja isä
taidamme tietää saman
puhkeavat sienet metsiin
lämmittävät toisiaan
odottavat ahnasta poimijaa

isä
taidamme nähdä saman
miten vallat vaihtavat omistajaa
jatkavat kilpavarusteluaan

silti kukat kukkivat lämpimän aikaan
luonto antaa vuodenajoista riippumatta parastaan

tik-tak
kellon viisarit kulkevat samaa rataa

tallottu polku voi olla näkymätön
se on opas matkalla elämään
ja isä
taisit opettaa minua kulkemaan sen

. . .

mira s. marraskuun kahdeksas 2020
minun isälleni

HU-HUU

joskus toivon
että olisin tavannut sinut
ennenkuin maailma ehti väliin
ennenkuin vakuutuit siitä ettet selviäisi
rakentamatta muuria ympärillesi
valamatta rautaa sydämesi suojaksi
ankkuroimatta sisimpääsi jäämerten pohjaan
ja sulkematta vieraskirjojesi kansia

hu-huu

uneksin

sinusta siellä jossain

. . .
mira s. marraskuun seitsemäs 2020

SAITUREIDEN SOPPA

hämmennä pataa
paha noita
upota minut liemiisi
anna kiehua
kunnes jäljellä vain kypsää lihaa
lohkeilevat palat irti luista
minusta

juota soppa saitureille
yhteiskunnan viemäreihin valuta
kiertokulkuun palauta

anna vielä hetki kiehua
mausta suolalla ja katkeruudella
paha noita

. . .

mira s. 2020

MAANANTAI

elämäntarkoitus on taas vastausta vailla
toisinaan yksinäisyyden lailla
kysymysten kanssa vierailla mailla

. . .

mira s. syyskuu 2020

KAPTEENI ÄSSÄ

nyt mä sen teen
ostan lentokoneen
sillä nousen korkeuksiin
kiihdytän haaveiden kaarteisiin

joskus syöksylaskua tulen alas
ajattelen olevani piloteista paras

ohjaan itse omaa elämää
katsokaa tätä ässä-lentäjää

koneeni on lentävä valas
ohjaamossa koko avaruuden atlas

uhmaan fysiikan lakeja
taivaiden valtateillä ei madella

peloton kapteeni päävirtojen
suoriudun haasteista nauraen

ha-ha-haa
jatkan lennellen vaan
horisontissa joskus tavataan

. . .

mira kapteeni simsiö 2020

UKKOSPILVIÄ

ukkospilviä
ukkospilviä
tummia harmaita
surullisia ja raskaita

kun ukkosten herra taivaassaan
säveltää surullista huminaa
ulisee ja jyrähtelee
välillä henkeään pidättelee

mietin silloin

pilkahtaako pilvien takaa ikinä
auringon säteen kirkas kipinä

vastasointuina kirkkaudella on duurit
murtuvat sillä paksuimmatkin ukkosherran muurit
ja itkee ukkospilvet alas
näkyy jälleen paljas
tähtitaivas

ja muistan silloin

kyllä surun ja murheen
keskeltä
löytyy kirkkaus ja onni
ihan pienen
pienestäkin
hetkestä

. . .

mira s. marraskuun ensimmäinen 2020

KNAKKORV

tyypit luulee et ne on nuoria
jaksaa kilsan verran ylittää Kolin vuoria
mut knakkorv aamiaispöydässä ei tuo takas vuosia
puhuuko kukaan meist ees ruotsia?

tyypit since kaks nolla nolla kasi
toinen toisensa fani
latvis virolaisen hani

tyypit viettää viikonloppuu kimpassa
joskus oltiin töissä samassa firmassa
nyt jaetaan yhteiskuvii instassa

tyypit heittää nii vtusti härskiäki läppää
juo häppää, yks runoja vttu räppää, loput pämppää pämppää

mut tietkö mitä on nii siistii
tyypit
jotka ei yritä esittää mitään kilttii
tyypit
kestää kritiikkii, yhtä poliisii
ja juttui vaik ois liianki intiimii

tyypit
takas me yhteen kasvettii

. . .

mira s. marraskuu 2020
ystäville

WIKIPEDIA ERROR

synonyymit ja riimisanat
sivistyksen aikajanat
kaikki on käytetty

muokkaukset lukittu
maailma valmis siis on
wikipedia error

kaikki on näytetty
ihmiset moskalla täytetty
404 page not found

ja kaikki sivut täynnä
ei tarvetta enää runoille

tekoäly

kuiskii

miralle

. . .

mira s. 2020

AJAN VARTIJA

rakas ajan vartija
kunpa et niin tarkasti varjelisi
sitä mihin sinut on valittu

vaan nukahtelisit silloin tällöin
jolloin aika olisi hitaampaa
pysähtelisi
ja viimeisillä hetkillä
vaihtaisi suuntaa

kunnes taas
viisareissa
sekunnilleen
viittä vaille

. . .

mira s. 2020.29.10. // 34 vuotta

SUOSIKIN JULISTE

kekkonen oli maanisä
ringo starr taivaanisä

sinatra sanoisin idoli
jones petollinen walesin tiikeri

ah cooperin alice esikuva
marilyn
marilyn
marilyn
toiveissa sama peilikuva

william white goodman menettelee
james dean lepertelee lepertelee

vika juliste seinälle päätyvi
nahka-asussaan hän

elvis

vuoden
yks ysi kuus ysi

. . .

mira s. 2020

TERÄLEHTIÄ

voiko kahta rakastaa
samanaikaisesti
elämän loppuun asti

vai alkaako järki rakoilla
totuus hajoilla

terälehdistä laskenut en
voinko rakastaa vaiko en
vaan koko kimpun poimin
päivänkakkarat, liljat ja mitä lie
juurineen vedin maasta

voiko kahta rakastaa
voiko kahta rakastaa?

rakastaa
ei rakasta
rakastaa

rakastaa

. . .

mira s. lokakuu 2020

HIDASTA TOIPUMISTA

miksi aika parantaa
muistista se taitaa jotakin varastaa
kätkee kivun
sulkee surun
peittelee jäljet

antaa unohtaa

miksi aika parantaa
ja toisinaan
väärällä hetkellä
muistot se takaisin valjastaa
kääntää itseään vastaan
ja heikkoutesi kaikille paljastaa

vai aika muka parantaa

. . .

mira s. lokakuun kahdeskymmenes 2020

NAPSs

puuvillalangan kierrän sormen ympärille
koukistan sormea ja
naps
elämä yhtä heikko kuin siemenhahtuvien keveys

. . .

mira simsiö 2020

HIKKA

mikä se taas kieltä hätyyttelee
hups hikka se siellä
puheen tiellä

hik-hik

sanoja ulos saattelee
hikka kun ihmiselle tulee
silloin ystävä toista ystävää muistelee

. . .

mira simsiö lokakuu 2020
vanhan kansan uskomuksia

PEUKALOISEN MATKA

kotitiellä paiskasin auton oven kiinni niin, että lasit helähtivät

samassa katsoin ylös ja seurasin kujeilevaa ääntä,
rikotuin auroin lensivät härmää pakenevat hanhet

huomasin illan viimeisen hehkun koristelevan
niiden pyöreät vatsat keltaisellaan

hetken ajattelin peukaloista
kunpa sen ei olisi kylmä

eivät lehdet vielä ole kellastuneet, ei hallaa vielä öisin
mutta aavistus tulevasta ne saa lähtemään

muuttamaan

omien parissa on turvallinen lentää pois
saa nähdä palaavatko vielä samoin porukoin

palaatko vielä peukaloinen?

. . .

mira simsiö syyskuu 2020

SANO SE 3/3

tyhjiä sanoja turha on sanoa
vain se
mitä on sanojen takana

. . .

mira s. lokakuu 2020

SANO SE 2/3

tarpeeksi usein
eritavoin
vaikka laulunsanoin

väärää tapaa tuskin on

. . .

mira s. lokakuu 2020

VIIMEINEN PÄIVÄ

annoin sun lähteä

rakas

mutta en ilman että taistelin
ja viimeiset hetket katselin
miten maa kiertää oman akselin
ja näkyy ikkunasta kirkas valo
kunnes vaipuu horisonttiin himmenevä kajo
pimeydessä enää pienen tähden palo
enkä vastapäivään enää pysty juosta
nousta enää yhtäkään vuorta

ja mä susta luovuin
hitaasti sen tein, vähitellen
tekojani hyvitellen
vähitellen

susta luovuin
lähteä annoin
ikuisuuksiin

siellä kohtaamme
uskon ja toivon niin
ja kun aika on loppu
jäljelle jää vain hiljaisuuden lohtu

. . .

mira simsiö lokakuun seitsemäs 2020

KERROKSET

tahdon sinut kaikille paljastaa
valheet totuudella valjastaa
ja hiljaa ihailla
miten kauneuden voi pilata
katkeruudella ja vihalla

se on toisten elämäntyö
valheilla ja pahalla

kello lyö
kello lyö

. . .

mira simsiö lokakuu 2020

VARKAIN SE SAAPUI

katse pelotti
tai pelko katseessa
sekin, että kyynelten tullessa
sattui

ja pelko ruokki sitä hallitsematonta
tunnetta
jota epävarmuudeksi kutsutaan

kuka kertoisi kauanko vielä
kuka kertoisi miksi on näin
kuka kertoisi saanko mä vielä
pitää sut täällä luonani näin

ja illan tullen käsiä pisteli
kylmyys
se vain tuli kylään

ja niin saapui mukanaan se pelko
jota tuntemattomaksi kutsutaan

pyytämättä, kutsumatta
varkain se saapui
lähtemään sitä en enää saanut

kuka kertoisi kauanko vielä
kuka kertoisi miksi on näin
kuka kertoisi saanko mä vielä
pitää sut täällä luonani näin

. . .

mira simsiö syyskuun loppu, annelle ja jaakolle 2020

KEMISTIN VAIMO

minulla oli vain rakkaus
jonka läträsit koeputkesta toiseen

sinulle tunne oli tiedettä
koostumuksia ja tutkimusta vailla


. . .
mira simsiö 2020

JUPITERIN MYRSKY

se oli ihan tavallinen torstai
syyskuun neljäs kai

jäit kiinni katseesta
sitten sormenpäät silittivät tukkaa

sun tukka on sillätavalla sekaisin
kuin jupiter
sä sanoit

tässä kohtaa on pyörremyrsky
sä sanoit
jupiterin pilkuksi sitä sanotaan
ja sormi teki u-käännöksen hiuskiehkuroissa

minä jupiterin pyörteissä
ja sinä Galilein kuut

. . .

mira simsiö syyskuun neljäs 2020

HUKATUT SIVELTIMET

halaukseen suljen tunteen
siihen iltaan
tukahdutan
niin kauan etten tunne enää

enkä muista
edes muistoja
edes hyviä

minne taas laitoin ne siveltimet
millä perhosia lahjapaperille maalailen
uutta tarinaa pitää kyynelvedellä värittää

enkä kadu
elettyä elämää

enkä yritä muistaa
niitä muistoja

sinusta

enään

. . .

mira simsiö syyskuu 2020

HARHALUOTEJA JA SIMAA

lastensyttäreillä ahmin tuulihattuja
ällön lämpösiä

vappuna simaa
kaivan sormella sieltä rusinaa

kuka iltaan huokailee muka
näyttää idiootilta
runoissa ja runoissa

peilin edessä
käden taa piilotin
vatsamakkarat

hämmennän simaa

huomenna aloitan
en enää tänään

nyt juon simaa


tänään minuun osuu
harhaluoditkin

ja huomenna luotiliivi päälläni herään
ja yksitellen
kuteja lattialta kerään

. . .

mira simsiö elokuun loppu 2020

KAARNAPUUKKO

aina on ketulla kiire johonkin työhön
kiire kadota syksyiseen yöhön
ojan notkosta heinikkoon,
nokkoset väistellä,
matkalla itselleen suojaksi tammesta
puukko vyölle veistellä

vaan kaarnasta sen oikeasti tein
suojaamaan suruilta

toisinaan hetki kun on oikea,
pohdin onko maailma
sittenkin vain soikea
kuusirajan yllä pimeydessä
kaartuu linnunradan ääriviivat

äh
alkaa tuulla
ja sataa

öisin on tuo kartta auki ja ääretön,
silloin voi kuulla miten
suru on niin lohduttoman äänetön

oikeasti tähtitaivaan kuvittelin vain
sammakotkin parkuu ei ne kurnuta
yltyy sade ja sarastaa jo

miksi on niin,
että aina on kiire
muiden kettujen juhlia järjestää,
elää muiden elämää,
töihin kun haluaisi vaan tänään
ajoissa ennättää

se on ketun elämää

. . .

mira simsiö elokuu 2020

MÖRKÖJEN PELKOJA

en pelkää

en hämähäkkejä
en yksinäisyyttä

en huolia
en murheita

en korkeuksia
en sairauksia

pelkää en
edes kuolemaa

mutta pimeän tullen
pelkään
että tulitikut loppuvat
tuuli puhaltaa kynttilät sammuksiin
että myrsky katkaisee sähköt

pelkään
sängyn alta kuuluvia kuiskauksia
välähdyksiä ikkunoissa

mörköjen pelkoja

. . .

mira simsiö elokuu 2020

KETTU VAI SUSI?

kettu istahti öljysäiliö 468:n kivikkoiselle rantatörmälle
se katseli taivaalle ja ulvoi
kruunuvuorenrannassa kuunsilta soi
ilmassa värähteli

muuan pupu seurasi ketun ulvontaa etäämmältä
se painoi punaisen pipon syvemmälle päähänsä
kunnes se rohkeni päättäväisesti astua kivikkoon
”ei ketut ulvo susien lailla”, pupu päivitteli ketulle

kettu hiljeni, se loi kysyvän ilmeen kohti pupua
nosti toista kulmaansa
nousi takajaloilleen, kädet lanteilla naurahti
kröhäisi kurkkuaan, nosti leukansa serenadin merkiksi
ja sitten rannassa kajahti

. . .

mira simsiö kesällä 2020

MERTEN KYYNELEET

sulje silmäsi – kuvittele – missä nyt ajelehdit
jokainen avunhuuto hukuttaa syvemmälle

huokaukset jäätyvät
hengityksesi huurre on ainut lämpö
jonka tunnet

virtaukset tanssivat kanssasi valssia
pitävät pilkkanaan
ristiaalloissa seilaat kyljet mustelmilla

pitelet kiinni siitä mitä enää on jäljellä
hapuilet parempaa otetta

ja tulee hetki – on irroitettava
tiputtava

kun otteesi viimein lipeää
annat itsesi vajota pimeään

ei hätää

näin

valtameri hukuttaa sinut kyynelillään

. . .

mira s. helmikuu 2020

GOOGLELLA

eräänä
päi

kysyin
googlelta

miten ois jos unta saada vois?

mun kämppä on niin kuuma
miten saan tänne tuulta?

miten multa tippuis kilot?
miten rahaa sais isot pinot?

miten vois sydämen elvyttää?
miten villihevosen kesyttää?

miten keskiarvo lasketaan
ja tinderistä uus X kalastetaan?

ps. pitäis vielä saada kunnon bruna
etten olis niin kalpee ja ruma

. . .

mira s. tammikuu 2019

Googlen vuoden 2018 haetuimmat ”miten”

RYTMIHÄIRIÖISSÄ

tiesitkö, että jotkut tietyt äänet kasvattavat sydämenlyöntien tiheyttä

joskus kosketukset jättävät lyöntejä välistä

kanssasi elän rytmihäiriöissä

. . .

mira s. heinäkuu 2016

MONENLAISIA IHMISIÄ

Elämässä on monenlaisia ihmisiä.

Niitä, jotka näkevät lävitsesi kiireen keskellä, jotka pysähtyvät kuuntelemaan vaikket saisi sanotuksi mitään.

Niitä, jotka kunnioittavat toisiaan antamalla tilaa levähtää ja hengähtää. Niitä, jotka iloitsevat menestyksestäsi, onnittelevat saavutuksistasi vaikket itse edes huomaisi mitään.

Jotka surevat surujasi ja riitelevät riitojasi ja lepyttävät huutosi tai huutavat kanssasi. Niitä, jotka antavat anteeksi. Ymmärtävät virheesi.

Niitä, jotka lainaavat villasukkansa, jotta tuntisit olosi kotoisaksi. Joiden luona on turvasatamasi. Niitä, jotka toipuvat uupumuksesta tai sairauksista kanssasi.

Elämässä on monenlaisia ihmisiä.

Ihmisiä, jotka ojentavat käden yhä uudelleen kun kaadut. Seisovat vastatuuleen ja antavat uuden mahdollisuuden.

Niitä, joiden läsnäolo saa sinut vakuuttuneeksi siitä, että löydät vielä paikkasi täällä.

Niitä, joiden kanssa haluat jakaa syvimmät salaisuutesi ja väsyneimmät vitsisi. Niitä, jotka arvostavat glitteriä ja yksisarvisia olentoja. Haaveilevat ja unelmoivat kanssasi.

Ja pyytämättä he kantavat tätä kaikkea kevyesti kämmenillään.

Elämässä on siis monenlaisia ihmisiä. Ja vain muutamia todellisia sydänystäviä.

. . .

mira simsiö kesällä 2016 tai 2017

TUNNUSTELEN JA NÄEN

kosketuksella teen sinusta näkyvän
ihosi poimut, rypyt, juonteet
karheat kädet vai sittenkin pehmeät

kuuntelemalla teen sinusta tuttavan
sanojesi sävy, äänesi paino
pehmeää ja matalaa
vai
kirkasta ja korkeaa

kosketan, kuulen, keskityn
käteni näkevät
sormilla
huutavat

tunnustelevat sinut

. . .

mira s. kesällä 2016

HYVÄSTI HYVÄPÄIVÄ

lounasaikaan lasi helähti
nyrkki pöytään lävähti
adrenaliini
sydämen kiusana
hyvästi hyväpäivä

tuijotin vierasta
kuka olit
minne menossa

nyrkillä hakkasit totuutta pöytään
tajusin kyllä
sylki teki sanoista liukkaita
vaarallisia

tuijotin vierasta
kuka olit
miksi täällä

vie mennessäsi
hyväpäivä

. . .

mira s. päivämäärä tuntematon

Kuvassa runoilija Mira Simsiö, vaaleat hiukset ja punainen pipo päässä.

KUKA ON

LUOVA ÖISIN?

 

Nimeni on Mira Simsiö. Kirjoitan pimeän aikaan, kuun työstä, tähtien aikaan.
Lue miten minusta tuli minä.

Runot ovat blogissa sekajärjestyksessä. Voit selata runoja kategorioiden tai avainsanojen mukaan.

Seuraa instagramissa:
@luovaoisin

Kirjoitan myös tilausrunoja.
Ota yhteyttä:
mira (at) luovaoisin.fi

KATEGORIAT

ARKISTO