hän päivästä toiseen taivasteli
niityllä itsekseen aivasteli
olkihattunsa alla haaveili
sitten koitti heinäkuinen poutapäivä
kiristeli henkselit olkapäitä
hetkonen herrasväki!
köhisi kurkussa
kun olkineidon pellon poikki näki
nappisilmiensä läpi
heräsi henkiin
olkiherran henki
ja roihahti rinnassa lempi
olkihatun alla hän hetken empi
mutta ajatuksissa on matka toisen luo
onneksi lyhyempi
. . .
mira s. toukokuussa kuka tahansa haaveilee kesästä 2022