PÖLLÖÄ VIISAAMPI

kettu kulki häntä pörhöllärinta rottingillase katseli nukkuvaa kaupunkiahiipiessään kukkulanlaellesieltä avautui valot, meri, öinen tunnelmatuuli tuiversi, sen suupielissä nykisillä se tiesi, että tässä kaupungissa vain kettu on pöllöä viisampi …mira s....

METSÄN PAINO

kanna koko metsä selässäsivuorien paino, jokien padotjärvien veet, saaret ja aurinko kanna kevein askelinvaikka tassut raskaat vie mukanasi ja nuuhki tuultase kertoo minne kaiken lopulta vietlähelle vaiko kauassinnemissä pilkottaatähtitaivas – mira s. karhun...

AH PÄÄSKYSIÄ!

en pääskystä kiinni mä saasen siivet halkoo ilmavirtaalentorata pitkin taivaankaaren viivaasiivet sivelee pilvien pintaa silmäntähtäimeen yhden sittenkin sainsen annoin lennellä mä vainja katseen kantamattomiinpääskysen lennon kokea mä sain...

LUONTOTUNNE

hiljaisuutta etsinkaipasin ja tarvitsinjoskus lintujen lentotaikka metsäpuiden nirskuntavievät lähelleetääntymisen keskipistettätilaa jossa unohdan äänenja näen ikiunia kuvialuonnosta ja minusta … mira simsiö toukokuun kahdeksastoista...