LUOVA ÖISIN

RUNOBLOGI | MIRA SIMSIÖ

KAAOKSEN RESEPTI

Inspiraationi kumpuaa kaaoksesta ja vitutuksesta. Noh, lähinnä kaaoksesta. Kaaosta on monenlaista, eikä tarkoita sitä, että kaikki asiat olisivat huonosti, vaan sitä, että tapahtuu samanaikaisesti paljon. Esimerkiksi jos olen töissä pitkiä putkia, en saa nukuttua - kirjoitan runoja yöllä. Elämässä kaaosta aiheuttaa työ, kaksi työtä, noh kolme työtä.. okei teen paljon töitä. Kaaoksen lähteelle...

MITEN KIRJOITAN RUNON?

Pohdintaa ja viisi täsmävinkkiä onnistuneen runon kirjoittamiseen. Miten rytmittää runo, miten tunnistaa tunne runon takana? Nappaa tästä muutama hyvä riimi- ja synonyymisanakirja omaan käyttöösi ja inspiroidu runojen kirjoittamisesta.

pöytälaatikkorunoa julkaistu

OLKIHATTU JA LEMPI

hän päivästä toiseen taivasteli
niityllä itsekseen aivasteli
olkihattunsa alla haaveili

sitten koitti heinäkuinen poutapäivä
kiristeli henkselit olkapäitä

hetkonen herrasväki!
köhisi kurkussa
kun olkineidon pellon poikki näki
nappisilmiensä läpi

heräsi henkiin
olkiherran henki
ja roihahti rinnassa lempi
olkihatun alla hän hetken empi
mutta ajatuksissa on matka toisen luo
onneksi lyhyempi

. . .

mira s. toukokuussa kuka tahansa haaveilee kesästä 2022

RETKI

retki merenrantaan
olikin vain sekunnin hetki
yöllä sen näin
heräsin ja muistin siitä sinut
minne
unissasi
veisit
minut?




mira s. toukokuun yhdeksännen unia

KESÄN BLUESIA

kesäkeitaalla
haaveilin
unelmia

mielessä
villejä
kuvitelmia

radiossa
hiljaa
bluesia

ei muita
suunnitelmia
kuin
tavallisia

ihanan
onnellisia

. . .


mira s 2021

SIMPUKOITA

vain yksinäisenä huomaa
miten kovia ja kylmiä
ovat toisiaan vasten kolisevat
ihmisten kuoret

. . .

mira simsiö 2020

SAITUREIDEN SOPPA

hämmennä pataa
paha noita
upota minut liemiisi
anna kiehua
kunnes jäljellä vain kypsää lihaa
lohkeilevat palat irti luista
minusta

juota soppa saitureille
yhteiskunnan viemäreihin valuta
kiertokulkuun palauta

anna vielä hetki kiehua
mausta suolalla ja katkeruudella
paha noita

. . .

mira s. 2020

VARKAIN SE SAAPUI

katse pelotti
tai pelko katseessa
sekin, että kyynelten tullessa
sattui

ja pelko ruokki sitä hallitsematonta
tunnetta
jota epävarmuudeksi kutsutaan

kuka kertoisi kauanko vielä
kuka kertoisi miksi on näin
kuka kertoisi saanko mä vielä
pitää sut täällä luonani näin

ja illan tullen käsiä pisteli
kylmyys
se vain tuli kylään

ja niin saapui mukanaan se pelko
jota tuntemattomaksi kutsutaan

pyytämättä, kutsumatta
varkain se saapui
lähtemään sitä en enää saanut

kuka kertoisi kauanko vielä
kuka kertoisi miksi on näin
kuka kertoisi saanko mä vielä
pitää sut täällä luonani näin

. . .

mira simsiö syyskuun loppu, annelle ja jaakolle 2020

HARHALUOTEJA JA SIMAA

lastensyttäreillä ahmin tuulihattuja
ällön lämpösiä

vappuna simaa
kaivan sormella sieltä rusinaa

kuka iltaan huokailee muka
näyttää idiootilta
runoissa ja runoissa

peilin edessä
käden taa piilotin
vatsamakkarat

hämmennän simaa

huomenna aloitan
en enää tänään

nyt juon simaa


tänään minuun osuu
harhaluoditkin

ja huomenna luotiliivi päälläni herään
ja yksitellen
kuteja lattialta kerään

. . .

mira simsiö elokuun loppu 2020

KAARNAPUUKKO

aina on ketulla kiire johonkin työhön
kiire kadota syksyiseen yöhön
ojan notkosta heinikkoon,
nokkoset väistellä,
matkalla itselleen suojaksi tammesta
puukko vyölle veistellä

vaan kaarnasta sen oikeasti tein
suojaamaan suruilta

toisinaan hetki kun on oikea,
pohdin onko maailma
sittenkin vain soikea
kuusirajan yllä pimeydessä
kaartuu linnunradan ääriviivat

äh
alkaa tuulla
ja sataa

öisin on tuo kartta auki ja ääretön,
silloin voi kuulla miten
suru on niin lohduttoman äänetön

oikeasti tähtitaivaan kuvittelin vain
sammakotkin parkuu ei ne kurnuta
yltyy sade ja sarastaa jo

miksi on niin,
että aina on kiire
muiden kettujen juhlia järjestää,
elää muiden elämää,
töihin kun haluaisi vaan tänään
ajoissa ennättää

se on ketun elämää

. . .

mira simsiö elokuu 2020

MÖRKÖJEN PELKOJA

en pelkää

en hämähäkkejä
en yksinäisyyttä

en huolia
en murheita

en korkeuksia
en sairauksia

pelkää en
edes kuolemaa

mutta pimeän tullen
pelkään
että tulitikut loppuvat
tuuli puhaltaa kynttilät sammuksiin
että myrsky katkaisee sähköt

pelkään
sängyn alta kuuluvia kuiskauksia
välähdyksiä ikkunoissa

mörköjen pelkoja

. . .

mira simsiö elokuu 2020

UNI APPELSIINI

Taas heräsin silleen hätkähtäen ja siinä sä taas olit. Mut kuva häiviää nopeesti. Sulla oli kädessä appelsiini ja mustaa kynsilakkaa. Sä istuit tummanvihreällä nojatuolilla, sellasella samettisella ja pidit silmiä kiinni. Luulen, et kuuntelit jotain sulle tärkeää. Mut mä en kuullut sitä. Mä saatoin olla jossain kauempana, et näin sen tilanteen, mutten ollut siellä. Siltä se tuntu. Sun hymy oli sellanen hämynen, pakkasillan sininen. Ja sun sormilla maalailit ilmaa siinä kun istuit. Seuraavaks oltiinki Lontoon Palladiumissa ja istuttiin iltaa Nick Caven kanssa. Se on niin surullinen. Mut sit se vetää Rings of Saturnin ja mä nään taivaan ja pilvet ja makaan yhtäkkii PoriJazz 2008 nurmikolla. Nick Cave On Stage. Ei se tainnu sillon siel ees olla oikeesti. Jengi heiluu ja jossain tuoksuu pajari. Sä kuorit sen appelsiinin ja tarjoot mulle palan. Se hetki toistu monta kertaa ja tuntu ettei se lopu. Hirveen pitkään näin sen appelsiinin. Ja sut sen takana, vähä blurrina. Mä otan palasen, mun sormet koskee sun kämmentä ja sit sä katoat. Mä herään. Huhhuh.

mira s. unia susta toukokuun lopulla 2022,

RAKKAUDEN KILO

paljonko rakkaus painaa
onko se ikuista
kyselin sinulta

rakkauden kilo
muttei yhtään enempää
eikä väkevämpää
koitan ymmärtää

.

mira s. huhtikuun puolenvälin 2022

TAIVASYHTEYS

haloo haloo
kuuleeko kukaan

nyt pätkii
pätkii

saattaa olla että sain yhteyden
läpi kylmän tyhjyyden
suoraan kuoleman puhelinkeskukseen

soitin lankapuhelimella
yhdistäkää nyt
voisiko joku rupatella

tyyttää hiljaisuutta
eikö kuolema puhu
lokakuussa

olisin kysynyt
onka mulla tilaisuutta
puhua äitille ja
muistella lapsuutta

. . .

mira s. 2021

ODOTAN

sinua portilla
rapussa
autossa
sillalla
kaupassa
illalla päivällä aamulla

odotan elämän hyviä
sanoja – aitoja
luovia tekoja – taikoja
vuodenaikoja epävarmoja
auringonvaloa
anteeksiantoa – kohtaloa
elämän johdatusta

vielä kesään odotan

mira s. 2022 maaliskuussa

SOTA

minut ota
ja hautaa
vaikka
ydintuhkalla
mustalla

sota
minun maani ota
tee siitä
ruumiiden kaatopaikka
panssareiden parkkipaikka

sota
minut ota
ja

unohda

kaikki

hyvä

. . .

mira s. vuoden ensimmäinen 2022

EHKÄ

ehkä

rakkaus on valinta

ehkä vain tunne

jota ei voi hallita

ONNELLINEN JOULU

minäkö onnellinen jouluna

maallista esitystä
tiernapojat ja mäti
isä kännissä kuin käki
lahjat jakaa nalkuttava täti
äiti kinkun päälle aivasti ja räki
mummo sen näki ja juoksi mökin läpi
kepillä löi äitiä – kauhisteli talon väki
minäkö onnellinen jouluna
laskin joulupäiviä
ettei tarvisi enää kenenkään kärsiä

lopullisesti
menettää
järkeä

JOULUMUORI

taivaalla liiteli ikinuori
joulun enkelimuori

sytytti pihakuusen valot
yksitellen palamaan

kiirehti latvaan, tähden päälle
joulupukkia tapaamaan
ja punakuonoa halaamaan

joulu tullut on

JOULU ON KIVA

puuro tahmeaa
vatsani valmiiksi halkeaa
löydän mantelin valkean
kurkussa konjakin karheaa
en enempää jaksakaan
alkoi joulu alkamaan
kyllä joulu on kiva
eikä turvonnut vatsa edes oma vika
kyllä joulu on kiva

JOULUN RAMONA

aattona tunnelma on katossa
kuka on tän joulun Elvis, kuka Madonna
Tuomari Nurmio huutaa taustalla Ramona
joulu tullut on
joulu tullut on

faijalla taas sama paita ja lakki
mutsilla soppa ja uunissa kranssi
muu jouluseurue
kaikki juhliin kutsumme
ja joulu tullut on
ja joulu tullut on

ISÄUKKONEN

taivaalla pikkulintu lentää
piipittää onko täällä kettään
kunnes lehahtaa taivaalla
tummanpunainen
punatulkkunen
kiljahtaa iloissansa pieni lintu
se on minun isäukkonen
hyvää isänpää toivotellen!

mira s. | HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ!

RITARI ÄSSÄ

hei yötyöläinen
miten sä jaksat siellä
älä itseltäs lihistä kiellä
väsymys väistyy
koska yöllä
mikään ei oo sun tiellä
kun jaksat duunis siellä

oot öiden ritari ässä
painat lännessä idässä

aamuaurinko muistuttaa
pian aika on käydä nukkumaan
ei tarvi vastustaa
silmäluomia painuvaa
ja näät päiväunta
niin maistuvaa

. . .

mira s. 2021

SADE

kettu istuskeli kostealla nurmella
taivas ropisi
pisarat painoivat silmäkulmia
kettu hymyili ja hymisi
se ajatteli pupua
silmät säkenöivät viiruina
sade toi päivänsäteen
onnesta

. . .

mira s. 2021

JOULU

joulu ilman sinua
katselen taivaalle vahvoin mielin

joulu ilman sinua
niinkuin aina ennenkin

onnea teeskentelin
surkean mustaa onnea
kyynel
nieleskelin

paska ja synkkä joulu
joulu ilman sinua
niinkuin
aina
ennenkin

. . .

mira s. 2021 valmistaudun jouluun

AIKA LOPPUU

aika loppuu
niin meille täällä käy
ei kaipausta tunne
ei valoa näy

aika loppuu
niin meille täällä käy

. . .

mira s. 2021

PIONIT

pioni korvan takana
aion karata
ja mennä naimisiin
häämatkalle Bastiljiin
päädyn kympin uutisiin

pioni korvan takana
aion palata
sydämeni avata
ja niin paljon rakastaa
haavani parantaa
koko maailman pelastaa

pioni korvan takana
elän vapaana
niin onnellisena

. . .

mira s. 2021

KUKKIA

ennen lähtöäsi
istutit yrtit ja kukat
neuloit villasukat
pidit puutarhajuhlat

siinäpä se
kukkasten kosketus
jättämäsi muistutus
rakkaalle lohdutus

siellä jossain
nyt puuhaat niitä näitä
päivittelet upeita säitä
kokkaat kesän eväitä
ja katselet pilven takaa
koko perhettä salaa
puutarhaa kukoistavaa
rakasta Laitaatsiltaa

silloin tiedämme
kun perhoset lentää
ja linnut puissa livertää
katselet meitä ja elämää
se helpottaa
meidän kaikkien ikävää

. . .

Rakkaalle Annelle elokuun viimeisenä päivänä

mira s. 2021

SÄKENÖIMÄÄN

kohti taivasta lähdin
lähdin etenemään
hitain askelein lähdin
lähdin kaikkia ikävöimään
yksin minä lähdin
lähdin – hyvästelemään
taistellen lähdin
lähdin – minne päätyisinkään
taivaalle lähdin
lähdin säkenöimään

mira s. syyskuun puolenvälin 2021

UNELMA

horisontissa siintää unelma
kiitos ahkeroinnista
yhteisestä ajasta
pidemmittä puheitta
kaikkeen uuteen rutkasti onnea!

mira s. 2021

läksiäisruno

OUTO FLIKKA

on luotava ruutineja
niityltä poimin lubiineja

on luotava tarkka rytmi
että tulisi löydetyksi

on luotava listoja
tarkkailtava bensan hintoja

on luotava kaava
olenko kruuna vai klaava

olen niksipirkka
ärrällä nähty outo flikka

tyytyväisenä kirjoitan salaa
mitä hyvää teen ja ketä saan halaa

olen se outo flikka
facebookryhmän niksipirkka

. . .

mira s. 2021 elokuussa yöllä

PIKKULINTU

pienen pieni
satakieli
ihmismieli
syntynyt on maailmaan

hän katseellaansa
hymyllänsä
meidät kaikki valloittaa

. . .

mira s. 2021

Meerille ja Mikolle – onnea perheenlisäyksestä!

VIIDAKKORUMPU

metsäaukiolla ähistiin

kettu potki takakinttuaan ylös ja alas
se oli virittänyt itselleen kuntopiirin
kulmakarvoihin liimaantuneessa hikipannassa tirskusi pisarat

pupu tarkkaili sitä läheiseltä kannolta ja kuunteli

ketun polvet narskuivat

nirsk narsk nirsk narsk

pian pupu tamppasi kantoa vasten tahtia ja hetken päästä rytmiin yhtyi sirkat, tiltaltti ja kyy

kettu havahtui, metsä soi

viidakkorumpuja
viidakkorumpuja

. . .

mira s. 2021 heinäkuussa metsä soi

AAMUYÖN KETTUILUA

äh

huomenta aamuyö

tassuin venyttelin
aamupalaksi
hellettä
nypristävää ujellusta

käheää ääntä
ajatuksia pupusta

ja laiskannotkeaa kettuilua

. . .

mira s. 2021 heinäkuu, ketun ajatuksia

TUHKAUS

jään ikävöimään
sitä tuulta
jota kutsuit ystäväksi

jos
tuuli ei tanssittaisi
lokkeja
enteilevää syksyä

ei viheltäisi
terveisiä
ikkunasta päästäisi hyttysiä

jos menettäisin tuulen

pallolla kaikki pysähtyisi
ja niin aurinko voisi tuhkata
jäänteet

. . .
mira s. heinäkuussa 2021
kuuntele tuulta

PÄRNÄNEN

pärnänen
pärnänen
vittumainen paskakärpänen
elää elämää piereskellen ja röyhtäillen

pärnänen
tekee kärpäsestä
härkäsen
habitus rähjäinen
saa päähän piipun tähtäimen

paskat välittää se musta
juokoon koko vitun ukko kusta

pärnänen
senkin vanha paska!!

. . .

mira s. 2021 kaverin puolesta kirjoittelen

PUMPULILEMPEE

oo mulle pehmee
kuiskaa kun oot raivopäissä
kosketus tuntuu sormenpäissä
silleen upota mut pumpuliin
hellään ja hyvään
rakasta herkästi
pyöreästi niin ikään

peittele mut lempeydellä
anna valojen sammua itsestään
upota mut pumpuliin
hellään syliin ja hyvään

oo mulle pehmee
pehmee pehmee pehmee
kun aurinko ihollas kiipeilee
tanssit ja lämpeet
täydellistä pumpulilempee

oo mulle pehmee
pehmee pehmee pehmee

. . .

mira s. 2021 pumpulilempee

HAN SOLO

illalla nukkumaan mennessä
isäntä pahalla tuulella
en jaksa kuunnella
unohtuu hyvän yön suudelma

uni pesee pahan mielen
rumia puhuneen kielen
polvet verillä kuuraa
suolaliemet
poskilta puunaa

ja puhdas on aamulla
mieli ja olo
yhtä uljas
kuin
Han Solo

Han Solo

. . .

mira s. 2021

SURUJEN VÄREJÄ

jotta hyvä tuntuu hyvältä
pahan täytyy tuntua syvällä

tehdä elämästä riekaleita
rakkaudesta sirpaleita
väreistä surullisen ruskeita

jotta hyvä tuntuisi tosi hyvältä
täytyy pahan antaa tuntua syvällä

. . .

mira s. 2021 kesäkuu

VAHVOJA NAISIA

vahvoja naisia
hieman erilaisia
sydänmieliltään
samanlaisia

yhyy itkupillejä
onnettomia pellejä

uskovat silti hyvään
toivottavat
ystävät aina kylään

vahvoja naisia
hieman erilaisia
sydänmieliltään
samanlaisia

. . .

omistettu kaikille mun ystäville, kesäkuu 2021

HYMYN TAKANA

eihän hymy paljasta
mitä mieli oikeasti tekisi
hymyn takana
saa olla piilossa

. . .

mira s. 2021

ULKOILUPETO

viskiä meni
vilisi silmissä
taivas ja meri

kuka siellä
sihisi puskassa
vatsa örisee
ähisin tuskassa

helvetin metässä
vaanii ulkoilupeto
kun kotiin pääsee
niin sielulla lepo

lepo

. . .

kaikille ei sovi retkeily
mira s. 2021

MUSTIA MURHEITA

luukuopassa sykkivä sydän
vei mennessään kaiken hyvän

hän tunteidensa vanki
matkasi maailman halki

huomasi pian matkallaan
rakkautta ei voi lohduttaa
vain sen sykettä hidastaa

ja kuunnella
sydäntä

murheita
mustia
murehtivaa

. . .

mira s. kesäkuu 2021

HEHKU

kuorruta äiti
valon hehku
peittele lämmöllä
lempeällä äänellä
pitele siinä hyvänä

vielä pieni hetki
valon hehku
pitele siinä hyvänä

ennen tuikkivia tähtiä
ennen öitä kylmiä
ennen äidin lähtöä

pitele siinä hyvänä
valon hehku
pitele minua ja äitiä

. . .

Rakkaudella Annelle, toukokuun lopulla 2021.

VIHARUNO

ei mitään hyvää
sisälläni lepää
en tunne tuota
kuvajaista enää

hämärää
silmät verestää
pintajännitys
vesi viileää

kaikki loppuu
kun hengitän
pelkkää
pimeää

. . .

mira s. 2021

TUULEN MUKANA

rakas kettuseni
kuuletko jossain siellä
höristä korviasi
suorista häntäsi
nuuhki tuulta

lähetin
kuiskauksen
lämpimän
lentosuukon
yö tulee halauksin

. . .

mira s. toukokuu 2021

ÄITI LINTUNEN

äiti lintunen poikasen matkaan päästää
pikku lintunen päänsä epäröiden kääntää
äiti rohkaisemaan ennättää
silloin lintunen pieni lentoon lähteä päättää
kyllä äiti sitten suojaksi lennähtää
jos haukka häiritsee pikkulinnun elämää

. . .

Äitienpäivänä 2021

mira s.

TERVEHDIN

jälleen tervehdin elämää
kipparin hattu
iskän päähän lennähtää
kädet levällään
tänään
muistan erästä tärkeää

iskää
pappaa
perheen päätä
eiköhän nämä
tittelit jo riitä

voi yrittää olla
enemmän kuin on
mutta hitsi faija
sä näytit ettei kaadu
tämä elämänlaiva

kun pitää huolta rakenteista
yhteisestä ajasta
miehistöstä
ja aivan kaikesta

ruori suorassa
pysyy pinnalla
aaltokuopassa

suuri kipparilla on vastuu
kun joskus satamaan rantautuu
tärkeintä on yksinkertaisuus
aalloilla kuulla linnuilta hiljaisuus
puolison kanssa koettu elämänmittainen kumppanuus

tervehdinpä siis elämää
onnittelen syntymäpäivänä
Isääni seitsemäkymmentä täyttävää

Ja loppujen lopuksi
tänään on kuten eilenkin
mikään muuttunut ei oo
vesi tyyni ja taustalla kuunnellaan luontoradioo

Näin tervehdin
kädet levällään
elämää

onnittelen syntymäpäivänä
Isääni seitsemäkymmentä täyttävää

. . .

Isääni Tarvoa 70-vuotis syntymäpäivänä 29.4.2021 onnittelen!

mira s.

HETKIÄ

rakas, sanoit

ei haittaa vaikka kompastut
sillä epätäydellisyys
luo hetkiä
jotka muodostavat
elämän

. . .

mira s. 2021

SURUMIELI

olen tuhma mieli
rakkauden satakieli

muistatko vielä
mikä on meidän kahden

salakieli

kertoo kaiken
kehonkieli

olen itkupilli
surumieli

mutta
sellainen on
universumissa seikkaileva
yksinäinen
ihmismieli

. . .

mira s. 2021

VARJOPUOLELLA

käytin aivan kaikki voimani
vanhat muistot polttaisin
rikki menneen korjaisin
sinut tolpillesi vielä nostaisin

ja lapsista pitäisin huolta

kaikki huonot valinnat unohtaisin
odottaisin
odottaisin
milloin ei taivas enää näytä auringon varjopuolta

ja lapsista pitäisin aina huolta

teitä jätä en koskaan
laitan autossa elämänlaulun soimaan
on omat ongelmat olematonta
kun katsoo kauan
auringon varjopuolta

. . .

mira s. 2020

VÄSYN

suoritan maisterit
vapaapäiville hyvästit

maiharit vai lenkkarit
ketoosilaiharit
täytänkö kriteerit

väsyn

otan töistä loparit
illalla vedän överit
sanon hyvästit

väsyn

otan päikkärit
mitä sä tekisit?

. . .

mira s. 2021

ASKEL

kuhmu sydämessä
yksinäisyys eteisessä

yön syvyydessä
ajatusten edetessä

sydän ytimessä
siinä kohtaamme
illan viiletessä

sydämen siimeksessä
aina
askeleen
jäljessä

. . .

mira s. maaliskuu 2021

MUTTA MIKÄ?

kettu oli kiivennyt kiviröykkiön päälle
sen tassuja särki
väsymys painoi sielussa asti
järki tuntui sumenevan
mutta silmät pysyivät auki haukotuksista huolimatta

metsän laidalla liikkui jokin

. . .

mira s. maaliskuu 2021

HYVÄ

koska kaikissa asuu hyvä
jokaisen elämä on pyhä

istuta sydämeesi toivon jyvä
siitä kasvaa kokonainen onnen kylä

kaikesta voi selviytyä
koska kaikissa asuu hyvä
jokaisen elämä on pyhä

älä lyö lyötyä
älä käytä tekohymyä

vaikka välillä vaikeaa on
koita ryhdistäytyä
vältä teeskentelyä

kaikesta voi selviytyä
koska kaikissa asuu hyvä
jokaisen elämä on
kaunis
ja pyhä

. . .

mira s. 2021

TARU

Taru Taru Taru
hetkeksi hengähtää
pohtimaan elämää
lootusasentoon
koko päiväksi jää

Taru Taru Taru
teet maailman parasta ruokaa
ei tarvitse kokkaustaitoja todistaa
jota rakkaus koristaa

Taru Taru Taru
soinnut värisee sormilla
pianisti taas koskettimilla
musiikki virtaa suonissa
meidän perheessä monilla

Taru Taru Taru
kätkee nimi taakseen
tarinoita monta
uskomatonta

Taru Taru Taru
nimipäivänäsi mikään ei oo mahdotonta
nauti elämästä
se on korvaamatonta

. . .

Erinomaista nimipäivää kaikille Taruille!

mira s. 2021

NOITA-AKAN ULLAKOLLA


päivisin ihmisiä narraa
noita-akka myy ja kauppaa
aata
beetä
ceetä
deetä
ihollesi sopivat vitamiinit
koko kansan eliksiirit

iltaisin sen äänensävy muuttuu
ennustaa korteista – niistä tarot vain puuttuu
vie noita-akka rahat eksyneiden
rouvat soittelee linjoille yksinäisten

yöllä noidan linja on punainen
vilkkuu teksti-tv:n ylälaidassa viesti
”soita, oon puumanainen”

kun portaissa narisee
noita nimellä vieraan mainitsee
ääni vastatessa vapisee

kuuntelen hiljaa ullakolla
lausuu noita loitsut kuutamolla

noita-akan ullakolla
parempaa voin vain odotella
sellaista yksin täällä on olla

. . .

mira s. 2021



TERVEHDIN ELÄMÄÄ

syntymäpäivänä
juhlin elämää
se muistamaan herättää

että ajalla on raja
jota ei voi ylittää
mutta voi kiittää

itselleen ihmistä lähimpää
jokaista sateentekijää
lastenlasta hymyilevää
elettyä jäätelökesää
miten taivas sinertää
linnut äänillään sen täyttää
ja silmiä joskus kirveltää

ei ole samantekevää
eikä päivänselvää
miten aikansa täällä käyttää

mutta jospa tänään
kädet levällään
tervehdin elämää

. . .

mira s.

Katille hyvää syntymäpäivää 2021

DIEETTI 2021

joo aloitan ensimmäinen ensimmäistä
no joo aloitan maanantaina
no eiku huomenna vasta
no ens keskiviikkona
ainii se buffa
syndet
vittu
aloitan ensimmäinen ensimmäistä ens vuonna sen
ja tänään henkisen valmistautumisen

. . .

mira simsiö 2021

PISTE

ilman pisteitä
lauseet eivät pääty
tarinoilla ei ole loppua
kaikki on auki ja avoinna

sanat virtaavat vapaina

. . .

mira s. 2021

VUORET JA VEET


kirkkaan päivän valossa
voimaa näissä sanoissa
sydän tykyttää
roihuavassa palossa
rakkaus se siellä lepattaa
kertoo tätä tarinaa

oli kuljettava kiemurteleva polku
ylitettävä vuoret ja veet
rakennettava omillamme perheet
molempien ensin
elää sellaista hyvää elämää

joskus pysähtyä – hetki levähtää
tutkiskella itseään
mitä kuuluu omaan sisimpään
siitä siivillensä lennähtää

ja muuttolinnun lailla
pysähdellä
vieraillakin mailla
vain määränpäätä vailla
matkalla täällä ollaan aina

mutta rakas

en tiennyt mitään tästä onnesta syvästä
näin puhtaasta ja hyvästä
minkä elämääni toit
matkaa kanssani jatkoit
syliisi tiukasti kiedoit
nauraen kanssani unelmoit

ja rakas
tänään
omaksesi tahdoit

. . .

mira s. 2020

MINUN VUOTENI

elä hyvää elämää
pysy totuudessa
avaa sydämesi
rakasta lujaa
usko hyvään
ole nöyrä
luota itseesi
halaa rakkaitasi
kerro mitä tunnet
laske suojamuurisi
pidä tähdet silmissäsi

. . .

mira simsiö ensimmäinen päivä 2021

PIENI SYDÄN

on aattoyö
pieni sydän rinnalla lyö

niin kaunis ja hento
on tuo suloinen neito
tähtien tuike silmissään
äiti ja isä pitelee sylissään

pieni sydän siinä rinnalla lyö
on joulu ja aattoyö

. . .

mira s. kahdesviides 2020


JOULUMAHA

jaaha nappi räjähti housuista
luotina se kimahti sohvan alle
mahamakkara kuin kova vanne
pitelin vatsalihaksilla vastaan kaikin keinoin
en muistanut tätä kun eilen pipareita leivoin

joulukinkku, rosolli ja mäti
ylisyönyt taas on koko talon väki
ens vuonna muistakaa mua rajoittaa
ja vieraita tästä olosta varoittaa

kiiltelee nappi
kumarrun sohvan alle
mutta ei – ei se taivu tämä vanne

. . .

mira s. aattoyö 2020

JOULU

sauna palaa
piparit palaa
kinkku palaa
kämppä palaa
sulakkeet palaa
naapurin kuusi palaa
kaikki palaa

vaikka rusinasoppa on pahaa
niin lapset toisiansa halaa
ja joulu jatkuu samaa rataa

minä syön suklaata salaa
pukki pihalla horjahtaa
isä sohvalle torkahtaa

ja joulu jatkuu samaa rataa

. . .

mira s. aaton aatto 2020

TAIVAAN TIKAPUUT

polulta joskus poikkea
se tuo suurta onnea
ole oma itsesi
ole rohkea

älä unohda
tätä seikkailua

siispä kaikkea hyvää matkallesi toivon
kunpa säilyttäisit sen saman loiston
jonka ympärillesi tuot ja hymylläsi luot

miten matka kulkijaa kohtelee
riippuuko siitä miten eväsleipänsä voitelee
ei se aina ole kiinni itsestä
ottamistaan riskeistä
tai omista virheistä

vaan jokaisen matkaan vaikuttaa muut
mihin kulkijan tuo taivaan tikapuut

polulta joskus poikkea
se tuo suurta onnea
ole oma itsesi

ole rohkea

. . .

mira s. joulukuun kahdeskymmeneskolmas 2020

PETTERI VALOTON


siellä missä hämärää on
eksyksissä on petteri valoton

on pukki tänä vuonna
muorille uskoton
hönkäisee Marlboron
näky lohduton

joulupukki

kelvoton

reki roikkuu taivaalta
lahjat tippuneet on matkalta
kuumalinja – piippaa vastaaja

onko pukki tehnyt

parhaansa

kuka uskoo joulun taikaan
mitä sai pukki tänä vuonna aikaan?

. . .

mira s. joulukuu 2020







KORPPI JA KÄKIKELLO



korppi ilta-auringossa liiteli
pitkin taivaankantta kaarteli
jotain kynsissään se piteli
käkikello ja
kellonheiluri

ei korppi aikaa osaa varastaa
mutta valheen todeksi lavastaa
viisas on lintu musta
iholle neulattu sysimusta
on tarina toden toteamusta

korpin puolisokseni sain
omakseni niin kauan kun hain

vaan voiko korppiin luottaa?
sen luonnetta muuttaa?
vai villi, vapaa ja viisas
tunne syvä ja kiivas
korpilla on aina

sitoutuu lintu kaunis
vasta kun se on valmis

entä elämä kahdella korpilla
tarvitaan ymmärrys ja harmonia
nousta siivilleen aurinkoon
toinen perässään metsän vartioon

kimmeltää aika
muttei katoa korpin taika
kynsissään tiukasti
käkikello
tärpästikkeli

tuo ikuinen
kellonheiluri

. . .

mira simsiö 2020

SHH..

hyvä sydän ei välttämättä kerro
miten tuhma mieli on

. . .

mira simsiö 2020

SYDÄNJUURET

ilmassa oudosti väreili
tuuli taivaalle karttoja piirteli
siinä seisoin polulla sydänjuurten
tunturin takaa petojen liikkeet kuullen

vaikka viisarit kompassin riitelisi
minä vaaroja yksin en kiipeilisi
oisit kanssani Suomi
oisit kanssani vaan
jalkojeni alla vankkana maa

suojelisit
sydänjuurillaan
kulkevaa

. . .

mira simsiö 5.12.2020

TUNNEMUISTOJA

hississä parkkihalliin matkalla
partavettä vieraalla herralla
se huumaa sun tuoksulla

kaupassa pitelin persimonia
siltä tuntuu pehmeä euforia

sun varpaat oli kylmät
mutta peiton alla
kosketus niin kuuma
kietoutuu suhun
mun vartaloni uuma

tunnemuistoja
ne avaa sydänlukkoja
tunnemuistoja
kirjoitan rakkausrunoja

ne on tunnemuistoja
sinusta ja minusta
tunnemuistoja
ne on ikuisia

. . .

mira s. joulukuun neljäs 2020

SYDÄNMURHA


fyysisesti
sisäisesti
särkynyt olen

psyykkisesti
syylliseksi
siinä minä olen

tuntuuhan se
loputtoman synkältä
alkusyksyn kostealta kylmältä
yksinäisyys iskee luihin – ytimiin
muistuttaa miten sydän rinnasta väkipakoin revittiin

eikö koskaan kaipaus lopu
on tehtävä itsensä kanssa sopu
vaikkei kaipaus koskaan lopu

tiedän että olet siellä jossain
elät hyvää hyvää elämää
minä itken ikävää

eikä koskaan kaipaus lopu
ei koskaan koskaan lopu

. . .

mira s. 29.11.2020

EHJÄKSI

käytä minut loppuun
niin että uudelleen käynnistyessäni
joku toinen voi
ohjelmoida unelmani
nollata muistini
paikata sisimpäni
vaihtaa kovalevyni
ja rakentaa minut ehjäksi

. . .


mira simsiö 2020

UNETTOMAT

keitä ovat unettomat
kärsineitä
kyyneliään pyyhkineitä
eksyneitä
vääriltä poluilta löytyneitä
yksin jääneitä
virheisiin syyllistyneitä
äitejä
tuhmia puhuvia enkeleitä
selviytyneitä
takaisin kotiin kääntyneitä

heitä


. . .

mira simsiö 2020

MITEN PIIRTÄISIN SEN?

on siinä tekemistä
piirtää kartta miten
seistä sanojensa takana
olla jalat maassa
olla olkapää
myötäelää
olla vahva
olla rehellinen
olla nainen
ja ihan tavallinen
. . .
mira simsiö 2020

YKSINÄISEN MÖKKI

tyhjä on nyt mökki
kosteat seinät sen
kyyneleistä itketyistä
lapsista lähteneistä

mökki yksinäisen
saranat ruosteessa ovien
kuljetuista vuosista
paiskotuista ovista
jatkuvista huolista

tyhjä on nyt mökki
mökki yksinäisen

. . .

mira simsiö 2020

HATTARAVETTÄ

mikä parantaisi pimeyden?
turhat luulot, huonot kuulot
ihmisen sisältä sairauden

kuuleeko kukaan siellä
kysyinkö liian isoja

miten pääsisin pilvien päälle,
pisaroita yksitellen laskemaan
että aika olisi hidas

hitaampi

hattaravettä
takapihan tynnyriin tiptap

. . .

mira simsiö 2020

KETTUJEN MURHEITA

olen kettu kaupungin yössä
espan nurmi kuin kangasmetsän sammal
lippakiskan kulmalla odotan ei ketään saapuvaksi

kun silmätkulmat kimmeltää
ulisen, niin hiljaa, kuiskien vaan
ettei kukaan kuule
se on se tuuli vaan, torilta heittää silmille savua

tunnen tämän stadin
sen mutkat ja kuopat
umpikujat, takapihat
aamukasteen ja sataman sumun

joskus kun on aikaa
istuskelen laitureilla nuuhkien ilmaa

miksi on niin, että toiset vaan kantavat enemmän murheita kuin jaksavatkaan?

. . .

mira simsiö 2020

Kuvassa runoilija Mira Simsiö, vaaleat hiukset ja punainen pipo päässä.

KUKA ON

LUOVA ÖISIN?

 

Nimeni on Mira Simsiö. Kirjoitan pimeän aikaan, kuun työstä, tähtien aikaan.
Lue miten minusta tuli minä.

Runot ovat blogissa sekajärjestyksessä. Voit selata runoja kategorioiden tai avainsanojen mukaan.

Seuraa instagramissa:
@luovaoisin

Kirjoitan myös tilausrunoja.
Ota yhteyttä:
mira (at) luovaoisin.fi

KATEGORIAT

ARKISTO