LUOVA ÖISIN
RUNOBLOGI | MIRA SIMSIÖ
KAAOKSEN RESEPTI
Inspiraationi kumpuaa kaaoksesta ja vitutuksesta. Noh, lähinnä kaaoksesta. Kaaosta on monenlaista, eikä tarkoita sitä, että kaikki asiat olisivat huonosti, vaan sitä, että tapahtuu samanaikaisesti paljon. Esimerkiksi jos olen töissä pitkiä putkia, en saa nukuttua - kirjoitan runoja yöllä. Elämässä kaaosta aiheuttaa työ, kaksi työtä, noh kolme työtä.. okei teen paljon töitä. Kaaoksen lähteelle...
RUNON TULKINTA – HARJOITUKSIA
Nousenko lavalle. En nouse. Kädet hikoavat ja rintaa puristaa. Kuulostaako tutulta? Tässä muutama harjoitus runon tulkintaan ja lausuntaan.
MITEN KIRJOITAN RUNON?
Pohdintaa ja viisi täsmävinkkiä onnistuneen runon kirjoittamiseen. Miten rytmittää runo, miten tunnistaa tunne runon takana? Nappaa tästä muutama hyvä riimi- ja synonyymisanakirja omaan käyttöösi ja inspiroidu runojen kirjoittamisesta.
pöytälaatikkorunoa julkaistu
OLKIHATTU JA LEMPI
hän päivästä toiseen taivasteli
niityllä itsekseen aivasteli
olkihattunsa alla haaveili
sitten koitti heinäkuinen poutapäivä
kiristeli henkselit olkapäitä
hetkonen herrasväki!
köhisi kurkussa
kun olkineidon pellon poikki näki
nappisilmiensä läpi
heräsi henkiin
olkiherran henki
ja roihahti rinnassa lempi
olkihatun alla hän hetken empi
mutta ajatuksissa on matka toisen luo
onneksi lyhyempi
. . .
mira s. toukokuussa kuka tahansa haaveilee kesästä 2022
RETKI
retki merenrantaan
olikin vain sekunnin hetki
yöllä sen näin
heräsin ja muistin siitä sinut
minne
unissasi
veisit
minut?
…
mira s. toukokuun yhdeksännen unia
KESÄN BLUESIA
kesäkeitaalla
haaveilin
unelmia
mielessä
villejä
kuvitelmia
radiossa
hiljaa
bluesia
ei muita
suunnitelmia
kuin
tavallisia
ihanan
onnellisia
. . .
mira s 2021
SARASTUS
synkimpinä hetkinä muista
yön jälkeen tulee aamu
. . .
mira s. 2021
SIMPUKOITA
vain yksinäisenä huomaa
miten kovia ja kylmiä
ovat toisiaan vasten kolisevat
ihmisten kuoret
. . .
mira simsiö 2020
SAITUREIDEN SOPPA
hämmennä pataa
paha noita
upota minut liemiisi
anna kiehua
kunnes jäljellä vain kypsää lihaa
lohkeilevat palat irti luista
minusta
juota soppa saitureille
yhteiskunnan viemäreihin valuta
kiertokulkuun palauta
anna vielä hetki kiehua
mausta suolalla ja katkeruudella
paha noita
. . .
mira s. 2020
VARKAIN SE SAAPUI
katse pelotti
tai pelko katseessa
sekin, että kyynelten tullessa
sattui
ja pelko ruokki sitä hallitsematonta
tunnetta
jota epävarmuudeksi kutsutaan
kuka kertoisi kauanko vielä
kuka kertoisi miksi on näin
kuka kertoisi saanko mä vielä
pitää sut täällä luonani näin
ja illan tullen käsiä pisteli
kylmyys
se vain tuli kylään
ja niin saapui mukanaan se pelko
jota tuntemattomaksi kutsutaan
pyytämättä, kutsumatta
varkain se saapui
lähtemään sitä en enää saanut
kuka kertoisi kauanko vielä
kuka kertoisi miksi on näin
kuka kertoisi saanko mä vielä
pitää sut täällä luonani näin
. . .
mira simsiö syyskuun loppu, annelle ja jaakolle 2020
HARHALUOTEJA JA SIMAA
lastensyttäreillä ahmin tuulihattuja
ällön lämpösiä
vappuna simaa
kaivan sormella sieltä rusinaa
kuka iltaan huokailee muka
näyttää idiootilta
runoissa ja runoissa
peilin edessä
käden taa piilotin
vatsamakkarat
hämmennän simaa
huomenna aloitan
en enää tänään
nyt juon simaa
tänään minuun osuu
harhaluoditkin
ja huomenna luotiliivi päälläni herään
ja yksitellen
kuteja lattialta kerään
. . .
mira simsiö elokuun loppu 2020
KAARNAPUUKKO
aina on ketulla kiire johonkin työhön
kiire kadota syksyiseen yöhön
ojan notkosta heinikkoon,
nokkoset väistellä,
matkalla itselleen suojaksi tammesta
puukko vyölle veistellä
vaan kaarnasta sen oikeasti tein
suojaamaan suruilta
toisinaan hetki kun on oikea,
pohdin onko maailma
sittenkin vain soikea
kuusirajan yllä pimeydessä
kaartuu linnunradan ääriviivat
äh
alkaa tuulla
ja sataa
öisin on tuo kartta auki ja ääretön,
silloin voi kuulla miten
suru on niin lohduttoman äänetön
oikeasti tähtitaivaan kuvittelin vain
sammakotkin parkuu ei ne kurnuta
yltyy sade ja sarastaa jo
miksi on niin,
että aina on kiire
muiden kettujen juhlia järjestää,
elää muiden elämää,
töihin kun haluaisi vaan tänään
ajoissa ennättää
se on ketun elämää
. . .
mira simsiö elokuu 2020
MÖRKÖJEN PELKOJA
en pelkää
en hämähäkkejä
en yksinäisyyttä
en huolia
en murheita
en korkeuksia
en sairauksia
pelkää en
edes kuolemaa
mutta pimeän tullen
pelkään
että tulitikut loppuvat
tuuli puhaltaa kynttilät sammuksiin
että myrsky katkaisee sähköt
pelkään
sängyn alta kuuluvia kuiskauksia
välähdyksiä ikkunoissa
mörköjen pelkoja
. . .
mira simsiö elokuu 2020
UNI APPELSIINI
Taas heräsin silleen hätkähtäen ja siinä sä taas olit. Mut kuva häiviää nopeesti. Sulla oli kädessä appelsiini ja mustaa kynsilakkaa. Sä istuit tummanvihreällä nojatuolilla, sellasella samettisella ja pidit silmiä kiinni. Luulen, et kuuntelit jotain sulle tärkeää. Mut mä en kuullut sitä. Mä saatoin olla jossain kauempana, et näin sen tilanteen, mutten ollut siellä. Siltä se tuntu. Sun hymy oli sellanen hämynen, pakkasillan sininen. Ja sun sormilla maalailit ilmaa siinä kun istuit. Seuraavaks oltiinki Lontoon Palladiumissa ja istuttiin iltaa Nick Caven kanssa. Se on niin surullinen. Mut sit se vetää Rings of Saturnin ja mä nään taivaan ja pilvet ja makaan yhtäkkii PoriJazz 2008 nurmikolla. Nick Cave On Stage. Ei se tainnu sillon siel ees olla oikeesti. Jengi heiluu ja jossain tuoksuu pajari. Sä kuorit sen appelsiinin ja tarjoot mulle palan. Se hetki toistu monta kertaa ja tuntu ettei se lopu. Hirveen pitkään näin sen appelsiinin. Ja sut sen takana, vähä blurrina. Mä otan palasen, mun sormet koskee sun kämmentä ja sit sä katoat. Mä herään. Huhhuh.
mira s. unia susta toukokuun lopulla 2022,
RAKKAUDEN KILO
paljonko rakkaus painaa
onko se ikuista
kyselin sinulta
rakkauden kilo
muttei yhtään enempää
eikä väkevämpää
koitan ymmärtää
.
mira s. huhtikuun puolenvälin 2022
TAIVASYHTEYS
haloo haloo
kuuleeko kukaan
nyt pätkii
pätkii
saattaa olla että sain yhteyden
läpi kylmän tyhjyyden
suoraan kuoleman puhelinkeskukseen
soitin lankapuhelimella
yhdistäkää nyt
voisiko joku rupatella
tyyttää hiljaisuutta
eikö kuolema puhu
lokakuussa
olisin kysynyt
onka mulla tilaisuutta
puhua äitille ja
muistella lapsuutta
. . .
mira s. 2021
ODOTAN
sinua portilla
rapussa
autossa
sillalla
kaupassa
illalla päivällä aamulla
odotan elämän hyviä
sanoja – aitoja
luovia tekoja – taikoja
vuodenaikoja epävarmoja
auringonvaloa
anteeksiantoa – kohtaloa
elämän johdatusta
vielä kesään odotan
mira s. 2022 maaliskuussa
SOTA
minut ota
ja hautaa
vaikka
ydintuhkalla
mustalla
sota
minun maani ota
tee siitä
ruumiiden kaatopaikka
panssareiden parkkipaikka
sota
minut ota
ja
unohda
kaikki
hyvä
. . .
mira s. vuoden ensimmäinen 2022
EHKÄ
ehkä
rakkaus on valinta
ehkä vain tunne
jota ei voi hallita
ONNELLINEN JOULU
minäkö onnellinen jouluna
maallista esitystä
tiernapojat ja mäti
isä kännissä kuin käki
lahjat jakaa nalkuttava täti
äiti kinkun päälle aivasti ja räki
mummo sen näki ja juoksi mökin läpi
kepillä löi äitiä – kauhisteli talon väki
minäkö onnellinen jouluna
laskin joulupäiviä
ettei tarvisi enää kenenkään kärsiä
lopullisesti
menettää
järkeä
JOULUMUORI
taivaalla liiteli ikinuori
joulun enkelimuori
sytytti pihakuusen valot
yksitellen palamaan
kiirehti latvaan, tähden päälle
joulupukkia tapaamaan
ja punakuonoa halaamaan
joulu tullut on
JOULU ON KIVA
puuro tahmeaa
vatsani valmiiksi halkeaa
löydän mantelin valkean
kurkussa konjakin karheaa
en enempää jaksakaan
alkoi joulu alkamaan
kyllä joulu on kiva
eikä turvonnut vatsa edes oma vika
kyllä joulu on kiva
JOULUN RAMONA
aattona tunnelma on katossa
kuka on tän joulun Elvis, kuka Madonna
Tuomari Nurmio huutaa taustalla Ramona
joulu tullut on
joulu tullut on
faijalla taas sama paita ja lakki
mutsilla soppa ja uunissa kranssi
muu jouluseurue
kaikki juhliin kutsumme
ja joulu tullut on
ja joulu tullut on
ISÄUKKONEN
taivaalla pikkulintu lentää
piipittää onko täällä kettään
kunnes lehahtaa taivaalla
tummanpunainen
punatulkkunen
kiljahtaa iloissansa pieni lintu
se on minun isäukkonen
hyvää isänpää toivotellen!
mira s. | HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ!
RITARI ÄSSÄ
hei yötyöläinen
miten sä jaksat siellä
älä itseltäs lihistä kiellä
väsymys väistyy
koska yöllä
mikään ei oo sun tiellä
kun jaksat duunis siellä
oot öiden ritari ässä
painat lännessä idässä
aamuaurinko muistuttaa
pian aika on käydä nukkumaan
ei tarvi vastustaa
silmäluomia painuvaa
ja näät päiväunta
niin maistuvaa
. . .
mira s. 2021
SADE
kettu istuskeli kostealla nurmella
taivas ropisi
pisarat painoivat silmäkulmia
kettu hymyili ja hymisi
se ajatteli pupua
silmät säkenöivät viiruina
sade toi päivänsäteen
onnesta
. . .
mira s. 2021
JOULU
joulu ilman sinua
katselen taivaalle vahvoin mielin
joulu ilman sinua
niinkuin aina ennenkin
onnea teeskentelin
surkean mustaa onnea
kyynel
nieleskelin
paska ja synkkä joulu
joulu ilman sinua
niinkuin
aina
ennenkin
. . .
mira s. 2021 valmistaudun jouluun
AIKA LOPPUU
aika loppuu
niin meille täällä käy
ei kaipausta tunne
ei valoa näy
aika loppuu
niin meille täällä käy
. . .
mira s. 2021
PIONIT
pioni korvan takana
aion karata
ja mennä naimisiin
häämatkalle Bastiljiin
päädyn kympin uutisiin
pioni korvan takana
aion palata
sydämeni avata
ja niin paljon rakastaa
haavani parantaa
koko maailman pelastaa
pioni korvan takana
elän vapaana
niin onnellisena
. . .
mira s. 2021
KUKKIA
ennen lähtöäsi
istutit yrtit ja kukat
neuloit villasukat
pidit puutarhajuhlat
siinäpä se
kukkasten kosketus
jättämäsi muistutus
rakkaalle lohdutus
siellä jossain
nyt puuhaat niitä näitä
päivittelet upeita säitä
kokkaat kesän eväitä
ja katselet pilven takaa
koko perhettä salaa
puutarhaa kukoistavaa
rakasta Laitaatsiltaa
silloin tiedämme
kun perhoset lentää
ja linnut puissa livertää
katselet meitä ja elämää
se helpottaa
meidän kaikkien ikävää
. . .
Rakkaalle Annelle elokuun viimeisenä päivänä
mira s. 2021
SÄKENÖIMÄÄN
kohti taivasta lähdin
lähdin etenemään
hitain askelein lähdin
lähdin kaikkia ikävöimään
yksin minä lähdin
lähdin – hyvästelemään
taistellen lähdin
lähdin – minne päätyisinkään
taivaalle lähdin
lähdin säkenöimään
mira s. syyskuun puolenvälin 2021
UNELMA
horisontissa siintää unelma
kiitos ahkeroinnista
yhteisestä ajasta
pidemmittä puheitta
kaikkeen uuteen rutkasti onnea!
mira s. 2021
läksiäisruno
OUTO FLIKKA
on luotava ruutineja
niityltä poimin lubiineja
on luotava tarkka rytmi
että tulisi löydetyksi
on luotava listoja
tarkkailtava bensan hintoja
on luotava kaava
olenko kruuna vai klaava
olen niksipirkka
ärrällä nähty outo flikka
tyytyväisenä kirjoitan salaa
mitä hyvää teen ja ketä saan halaa
olen se outo flikka
facebookryhmän niksipirkka
. . .
mira s. 2021 elokuussa yöllä
PIKKULINTU
pienen pieni
satakieli
ihmismieli
syntynyt on maailmaan
hän katseellaansa
hymyllänsä
meidät kaikki valloittaa
. . .
mira s. 2021
Meerille ja Mikolle – onnea perheenlisäyksestä!
VIIDAKKORUMPU
metsäaukiolla ähistiin
kettu potki takakinttuaan ylös ja alas
se oli virittänyt itselleen kuntopiirin
kulmakarvoihin liimaantuneessa hikipannassa tirskusi pisarat
pupu tarkkaili sitä läheiseltä kannolta ja kuunteli
ketun polvet narskuivat
nirsk narsk nirsk narsk
pian pupu tamppasi kantoa vasten tahtia ja hetken päästä rytmiin yhtyi sirkat, tiltaltti ja kyy
kettu havahtui, metsä soi
viidakkorumpuja
viidakkorumpuja
. . .
mira s. 2021 heinäkuussa metsä soi
AAMUYÖN KETTUILUA
äh
huomenta aamuyö
tassuin venyttelin
aamupalaksi
hellettä
nypristävää ujellusta
käheää ääntä
ajatuksia pupusta
ja laiskannotkeaa kettuilua
. . .
mira s. 2021 heinäkuu, ketun ajatuksia
TUHKAUS
jään ikävöimään
sitä tuulta
jota kutsuit ystäväksi
jos
tuuli ei tanssittaisi
lokkeja
enteilevää syksyä
ei viheltäisi
terveisiä
ikkunasta päästäisi hyttysiä
jos menettäisin tuulen
pallolla kaikki pysähtyisi
ja niin aurinko voisi tuhkata
jäänteet
. . .
mira s. heinäkuussa 2021
kuuntele tuulta
PÄRNÄNEN
pärnänen
pärnänen
vittumainen paskakärpänen
elää elämää piereskellen ja röyhtäillen
pärnänen
tekee kärpäsestä
härkäsen
habitus rähjäinen
saa päähän piipun tähtäimen
paskat välittää se musta
juokoon koko vitun ukko kusta
pärnänen
senkin vanha paska!!
. . .
mira s. 2021 kaverin puolesta kirjoittelen
PUMPULILEMPEE
oo mulle pehmee
kuiskaa kun oot raivopäissä
kosketus tuntuu sormenpäissä
silleen upota mut pumpuliin
hellään ja hyvään
rakasta herkästi
pyöreästi niin ikään
peittele mut lempeydellä
anna valojen sammua itsestään
upota mut pumpuliin
hellään syliin ja hyvään
oo mulle pehmee
pehmee pehmee pehmee
kun aurinko ihollas kiipeilee
tanssit ja lämpeet
täydellistä pumpulilempee
oo mulle pehmee
pehmee pehmee pehmee
. . .
mira s. 2021 pumpulilempee
HAN SOLO
illalla nukkumaan mennessä
isäntä pahalla tuulella
en jaksa kuunnella
unohtuu hyvän yön suudelma
uni pesee pahan mielen
rumia puhuneen kielen
polvet verillä kuuraa
suolaliemet
poskilta puunaa
ja puhdas on aamulla
mieli ja olo
yhtä uljas
kuin
Han Solo
Han Solo
. . .
mira s. 2021
SURUJEN VÄREJÄ
jotta hyvä tuntuu hyvältä
pahan täytyy tuntua syvällä
tehdä elämästä riekaleita
rakkaudesta sirpaleita
väreistä surullisen ruskeita
jotta hyvä tuntuisi tosi hyvältä
täytyy pahan antaa tuntua syvällä
. . .
mira s. 2021 kesäkuu
VAHVOJA NAISIA
vahvoja naisia
hieman erilaisia
sydänmieliltään
samanlaisia
yhyy itkupillejä
onnettomia pellejä
uskovat silti hyvään
toivottavat
ystävät aina kylään
vahvoja naisia
hieman erilaisia
sydänmieliltään
samanlaisia
. . .
omistettu kaikille mun ystäville, kesäkuu 2021
HYMYN TAKANA
eihän hymy paljasta
mitä mieli oikeasti tekisi
hymyn takana
saa olla piilossa
. . .
mira s. 2021
ULKOILUPETO
viskiä meni
vilisi silmissä
taivas ja meri
kuka siellä
sihisi puskassa
vatsa örisee
ähisin tuskassa
helvetin metässä
vaanii ulkoilupeto
kun kotiin pääsee
niin sielulla lepo
lepo
. . .
kaikille ei sovi retkeily
mira s. 2021
MUSTIA MURHEITA
luukuopassa sykkivä sydän
vei mennessään kaiken hyvän
hän tunteidensa vanki
matkasi maailman halki
huomasi pian matkallaan
rakkautta ei voi lohduttaa
vain sen sykettä hidastaa
ja kuunnella
sydäntä
murheita
mustia
murehtivaa
. . .
mira s. kesäkuu 2021
HEHKU
kuorruta äiti
valon hehku
peittele lämmöllä
lempeällä äänellä
pitele siinä hyvänä
vielä pieni hetki
valon hehku
pitele siinä hyvänä
ennen tuikkivia tähtiä
ennen öitä kylmiä
ennen äidin lähtöä
pitele siinä hyvänä
valon hehku
pitele minua ja äitiä
. . .
Rakkaudella Annelle, toukokuun lopulla 2021.
VIHARUNO
ei mitään hyvää
sisälläni lepää
en tunne tuota
kuvajaista enää
hämärää
silmät verestää
pintajännitys
vesi viileää
kaikki loppuu
kun hengitän
pelkkää
pimeää
. . .
mira s. 2021
TUULEN MUKANA
rakas kettuseni
kuuletko jossain siellä
höristä korviasi
suorista häntäsi
nuuhki tuulta
lähetin
kuiskauksen
lämpimän
lentosuukon
yö tulee halauksin
. . .
mira s. toukokuu 2021
ÄITI LINTUNEN
äiti lintunen poikasen matkaan päästää
pikku lintunen päänsä epäröiden kääntää
äiti rohkaisemaan ennättää
silloin lintunen pieni lentoon lähteä päättää
kyllä äiti sitten suojaksi lennähtää
jos haukka häiritsee pikkulinnun elämää
. . .
Äitienpäivänä 2021
mira s.
TERVEHDIN
jälleen tervehdin elämää
kipparin hattu
iskän päähän lennähtää
kädet levällään
tänään
muistan erästä tärkeää
iskää
pappaa
perheen päätä
eiköhän nämä
tittelit jo riitä
voi yrittää olla
enemmän kuin on
mutta hitsi faija
sä näytit ettei kaadu
tämä elämänlaiva
kun pitää huolta rakenteista
yhteisestä ajasta
miehistöstä
ja aivan kaikesta
ruori suorassa
pysyy pinnalla
aaltokuopassa
suuri kipparilla on vastuu
kun joskus satamaan rantautuu
tärkeintä on yksinkertaisuus
aalloilla kuulla linnuilta hiljaisuus
puolison kanssa koettu elämänmittainen kumppanuus
tervehdinpä siis elämää
onnittelen syntymäpäivänä
Isääni seitsemäkymmentä täyttävää
Ja loppujen lopuksi
tänään on kuten eilenkin
mikään muuttunut ei oo
vesi tyyni ja taustalla kuunnellaan luontoradioo
Näin tervehdin
kädet levällään
elämää
onnittelen syntymäpäivänä
Isääni seitsemäkymmentä täyttävää
. . .
Isääni Tarvoa 70-vuotis syntymäpäivänä 29.4.2021 onnittelen!
mira s.
HETKIÄ
rakas, sanoit
ei haittaa vaikka kompastut
sillä epätäydellisyys
luo hetkiä
jotka muodostavat
elämän
. . .
mira s. 2021
SURUMIELI
olen tuhma mieli
rakkauden satakieli
muistatko vielä
mikä on meidän kahden
salakieli
kertoo kaiken
kehonkieli
olen itkupilli
surumieli
mutta
sellainen on
universumissa seikkaileva
yksinäinen
ihmismieli
. . .
mira s. 2021
VARJOPUOLELLA
käytin aivan kaikki voimani
vanhat muistot polttaisin
rikki menneen korjaisin
sinut tolpillesi vielä nostaisin
ja lapsista pitäisin huolta
kaikki huonot valinnat unohtaisin
odottaisin
odottaisin
milloin ei taivas enää näytä auringon varjopuolta
ja lapsista pitäisin aina huolta
teitä jätä en koskaan
laitan autossa elämänlaulun soimaan
on omat ongelmat olematonta
kun katsoo kauan
auringon varjopuolta
. . .
mira s. 2020
VÄSYN
suoritan maisterit
vapaapäiville hyvästit
maiharit vai lenkkarit
ketoosilaiharit
täytänkö kriteerit
väsyn
otan töistä loparit
illalla vedän överit
sanon hyvästit
väsyn
otan päikkärit
mitä sä tekisit?
. . .
mira s. 2021
ASKEL
kuhmu sydämessä
yksinäisyys eteisessä
yön syvyydessä
ajatusten edetessä
sydän ytimessä
siinä kohtaamme
illan viiletessä
sydämen siimeksessä
aina
askeleen
jäljessä
. . .
mira s. maaliskuu 2021
MUTTA MIKÄ?
kettu oli kiivennyt kiviröykkiön päälle
sen tassuja särki
väsymys painoi sielussa asti
järki tuntui sumenevan
mutta silmät pysyivät auki haukotuksista huolimatta
metsän laidalla liikkui jokin
. . .
mira s. maaliskuu 2021
HYVÄ
koska kaikissa asuu hyvä
jokaisen elämä on pyhä
istuta sydämeesi toivon jyvä
siitä kasvaa kokonainen onnen kylä
kaikesta voi selviytyä
koska kaikissa asuu hyvä
jokaisen elämä on pyhä
älä lyö lyötyä
älä käytä tekohymyä
vaikka välillä vaikeaa on
koita ryhdistäytyä
vältä teeskentelyä
kaikesta voi selviytyä
koska kaikissa asuu hyvä
jokaisen elämä on
kaunis
ja pyhä
. . .
mira s. 2021
TARU
Taru Taru Taru
hetkeksi hengähtää
pohtimaan elämää
lootusasentoon
koko päiväksi jää
Taru Taru Taru
teet maailman parasta ruokaa
ei tarvitse kokkaustaitoja todistaa
jota rakkaus koristaa
Taru Taru Taru
soinnut värisee sormilla
pianisti taas koskettimilla
musiikki virtaa suonissa
meidän perheessä monilla
Taru Taru Taru
kätkee nimi taakseen
tarinoita monta
uskomatonta
Taru Taru Taru
nimipäivänäsi mikään ei oo mahdotonta
nauti elämästä
se on korvaamatonta
. . .
Erinomaista nimipäivää kaikille Taruille!
mira s. 2021
NOITA-AKAN ULLAKOLLA
päivisin ihmisiä narraa
noita-akka myy ja kauppaa
aata
beetä
ceetä
deetä
ihollesi sopivat vitamiinit
koko kansan eliksiirit
iltaisin sen äänensävy muuttuu
ennustaa korteista – niistä tarot vain puuttuu
vie noita-akka rahat eksyneiden
rouvat soittelee linjoille yksinäisten
yöllä noidan linja on punainen
vilkkuu teksti-tv:n ylälaidassa viesti
”soita, oon puumanainen”
kun portaissa narisee
noita nimellä vieraan mainitsee
ääni vastatessa vapisee
kuuntelen hiljaa ullakolla
lausuu noita loitsut kuutamolla
noita-akan ullakolla
parempaa voin vain odotella
sellaista yksin täällä on olla
. . .
mira s. 2021
TERVEHDIN ELÄMÄÄ
syntymäpäivänä
juhlin elämää
se muistamaan herättää
että ajalla on raja
jota ei voi ylittää
mutta voi kiittää
itselleen ihmistä lähimpää
jokaista sateentekijää
lastenlasta hymyilevää
elettyä jäätelökesää
miten taivas sinertää
linnut äänillään sen täyttää
ja silmiä joskus kirveltää
ei ole samantekevää
eikä päivänselvää
miten aikansa täällä käyttää
mutta jospa tänään
kädet levällään
tervehdin elämää
. . .
mira s.
Katille hyvää syntymäpäivää 2021
KEVÄTTALVEN AVOCADO
mennään kevättalvea kohti
ja jo ennen kesää
kaivat takapihan multaan paikan
istutat siihen uuden avocadon
täydellisen, pyöreän, itäneen
se saanee kasvaa kauniina elämäsi hetkissä
. . .
mira s. 2021
DIEETTI 2021
joo aloitan ensimmäinen ensimmäistä
no joo aloitan maanantaina
no eiku huomenna vasta
no ens keskiviikkona
ainii se buffa
syndet
vittu
aloitan ensimmäinen ensimmäistä ens vuonna sen
ja tänään henkisen valmistautumisen
. . .
mira simsiö 2021
PISTE
ilman pisteitä
lauseet eivät pääty
tarinoilla ei ole loppua
kaikki on auki ja avoinna
sanat virtaavat vapaina
. . .
mira s. 2021
UUDET TUULET
kettu istahti hankeen
nuuhki ilmaa
uudet tuulet puhaltaa, se ajatteli
ja sulki silmänsä
. . .
mira simsiö viides tammikuuta 2021
SYDÄNAJOLLA
älä anna sydämesi ajelehtia ajatustesi varjoissa
. . .
mira s. 2021
VUORET JA VEET
kirkkaan päivän valossa
voimaa näissä sanoissa
sydän tykyttää
roihuavassa palossa
rakkaus se siellä lepattaa
kertoo tätä tarinaa
oli kuljettava kiemurteleva polku
ylitettävä vuoret ja veet
rakennettava omillamme perheet
molempien ensin
elää sellaista hyvää elämää
joskus pysähtyä – hetki levähtää
tutkiskella itseään
mitä kuuluu omaan sisimpään
siitä siivillensä lennähtää
ja muuttolinnun lailla
pysähdellä
vieraillakin mailla
vain määränpäätä vailla
matkalla täällä ollaan aina
mutta rakas
en tiennyt mitään tästä onnesta syvästä
näin puhtaasta ja hyvästä
minkä elämääni toit
matkaa kanssani jatkoit
syliisi tiukasti kiedoit
nauraen kanssani unelmoit
ja rakas
tänään
omaksesi tahdoit
. . .
mira s. 2020
MINUN VUOTENI
elä hyvää elämää
pysy totuudessa
avaa sydämesi
rakasta lujaa
usko hyvään
ole nöyrä
luota itseesi
halaa rakkaitasi
kerro mitä tunnet
laske suojamuurisi
pidä tähdet silmissäsi
. . .
mira simsiö ensimmäinen päivä 2021
PIENI SYDÄN
on aattoyö
pieni sydän rinnalla lyö
niin kaunis ja hento
on tuo suloinen neito
tähtien tuike silmissään
äiti ja isä pitelee sylissään
pieni sydän siinä rinnalla lyö
on joulu ja aattoyö
. . .
mira s. kahdesviides 2020
JOULUMAHA
jaaha nappi räjähti housuista
luotina se kimahti sohvan alle
mahamakkara kuin kova vanne
pitelin vatsalihaksilla vastaan kaikin keinoin
en muistanut tätä kun eilen pipareita leivoin
joulukinkku, rosolli ja mäti
ylisyönyt taas on koko talon väki
ens vuonna muistakaa mua rajoittaa
ja vieraita tästä olosta varoittaa
kiiltelee nappi
kumarrun sohvan alle
mutta ei – ei se taivu tämä vanne
. . .
mira s. aattoyö 2020
JOULU
sauna palaa
piparit palaa
kinkku palaa
kämppä palaa
sulakkeet palaa
naapurin kuusi palaa
kaikki palaa
vaikka rusinasoppa on pahaa
niin lapset toisiansa halaa
ja joulu jatkuu samaa rataa
minä syön suklaata salaa
pukki pihalla horjahtaa
isä sohvalle torkahtaa
ja joulu jatkuu samaa rataa
. . .
mira s. aaton aatto 2020
TAIVAAN TIKAPUUT
polulta joskus poikkea
se tuo suurta onnea
ole oma itsesi
ole rohkea
älä unohda
tätä seikkailua
siispä kaikkea hyvää matkallesi toivon
kunpa säilyttäisit sen saman loiston
jonka ympärillesi tuot ja hymylläsi luot
miten matka kulkijaa kohtelee
riippuuko siitä miten eväsleipänsä voitelee
ei se aina ole kiinni itsestä
ottamistaan riskeistä
tai omista virheistä
vaan jokaisen matkaan vaikuttaa muut
mihin kulkijan tuo taivaan tikapuut
polulta joskus poikkea
se tuo suurta onnea
ole oma itsesi
ole rohkea
. . .
mira s. joulukuun kahdeskymmeneskolmas 2020
PETTERI VALOTON
siellä missä hämärää on
eksyksissä on petteri valoton
on pukki tänä vuonna
muorille uskoton
hönkäisee Marlboron
näky lohduton
joulupukki
kelvoton
reki roikkuu taivaalta
lahjat tippuneet on matkalta
kuumalinja – piippaa vastaaja
onko pukki tehnyt
parhaansa
kuka uskoo joulun taikaan
mitä sai pukki tänä vuonna aikaan?
. . .
mira s. joulukuu 2020
KORPPI JA KÄKIKELLO
korppi ilta-auringossa liiteli
pitkin taivaankantta kaarteli
jotain kynsissään se piteli
käkikello ja
kellonheiluri
ei korppi aikaa osaa varastaa
mutta valheen todeksi lavastaa
viisas on lintu musta
iholle neulattu sysimusta
on tarina toden toteamusta
korpin puolisokseni sain
omakseni niin kauan kun hain
vaan voiko korppiin luottaa?
sen luonnetta muuttaa?
vai villi, vapaa ja viisas
tunne syvä ja kiivas
korpilla on aina
sitoutuu lintu kaunis
vasta kun se on valmis
entä elämä kahdella korpilla
tarvitaan ymmärrys ja harmonia
nousta siivilleen aurinkoon
toinen perässään metsän vartioon
kimmeltää aika
muttei katoa korpin taika
kynsissään tiukasti
käkikello
tärpästikkeli
tuo ikuinen
kellonheiluri
. . .
mira simsiö 2020
SHH..
hyvä sydän ei välttämättä kerro
miten tuhma mieli on
. . .
mira simsiö 2020
SYDÄNJUURET
ilmassa oudosti väreili
tuuli taivaalle karttoja piirteli
siinä seisoin polulla sydänjuurten
tunturin takaa petojen liikkeet kuullen
vaikka viisarit kompassin riitelisi
minä vaaroja yksin en kiipeilisi
oisit kanssani Suomi
oisit kanssani vaan
jalkojeni alla vankkana maa
suojelisit
sydänjuurillaan
kulkevaa
. . .
mira simsiö 5.12.2020
TUNNEMUISTOJA
hississä parkkihalliin matkalla
partavettä vieraalla herralla
se huumaa sun tuoksulla
kaupassa pitelin persimonia
siltä tuntuu pehmeä euforia
sun varpaat oli kylmät
mutta peiton alla
kosketus niin kuuma
kietoutuu suhun
mun vartaloni uuma
tunnemuistoja
ne avaa sydänlukkoja
tunnemuistoja
kirjoitan rakkausrunoja
ne on tunnemuistoja
sinusta ja minusta
tunnemuistoja
ne on ikuisia
. . .
mira s. joulukuun neljäs 2020
SYDÄNMURHA
fyysisesti
sisäisesti
särkynyt olen
psyykkisesti
syylliseksi
siinä minä olen
tuntuuhan se
loputtoman synkältä
alkusyksyn kostealta kylmältä
yksinäisyys iskee luihin – ytimiin
muistuttaa miten sydän rinnasta väkipakoin revittiin
eikö koskaan kaipaus lopu
on tehtävä itsensä kanssa sopu
vaikkei kaipaus koskaan lopu
tiedän että olet siellä jossain
elät hyvää hyvää elämää
minä itken ikävää
eikä koskaan kaipaus lopu
ei koskaan koskaan lopu
. . .
mira s. 29.11.2020
EHJÄKSI
käytä minut loppuun
niin että uudelleen käynnistyessäni
joku toinen voi
ohjelmoida unelmani
nollata muistini
paikata sisimpäni
vaihtaa kovalevyni
ja rakentaa minut ehjäksi
. . .
mira simsiö 2020
UNETTOMAT
keitä ovat unettomat
kärsineitä
kyyneliään pyyhkineitä
eksyneitä
vääriltä poluilta löytyneitä
yksin jääneitä
virheisiin syyllistyneitä
äitejä
tuhmia puhuvia enkeleitä
selviytyneitä
takaisin kotiin kääntyneitä
heitä
. . .
mira simsiö 2020
PÄÄTEPYSÄKKI
entä jos rakkaus päättyykin rakkaudella
rakkauteen
. . .
mira simsiö 2020
MITEN PIIRTÄISIN SEN?
on siinä tekemistä
piirtää kartta miten
seistä sanojensa takana
olla jalat maassa
olla olkapää
myötäelää
olla vahva
olla rehellinen
olla nainen
ja ihan tavallinen
. . .
mira simsiö 2020
SYDÄN HEIKKONA
mutta sydän ei aina kuuntele sitä
mitä järki ei ikinä tekisi
. . .
mira simsiö 2020
EEPOS
ei kahta sanaa
vaan kolme
kaunista
ikuista
tarina sinusta ja minusta
. . .
mira simsiö 2020
YKSINÄISEN MÖKKI
tyhjä on nyt mökki
kosteat seinät sen
kyyneleistä itketyistä
lapsista lähteneistä
mökki yksinäisen
saranat ruosteessa ovien
kuljetuista vuosista
paiskotuista ovista
jatkuvista huolista
tyhjä on nyt mökki
mökki yksinäisen
. . .
mira simsiö 2020
HATTARAVETTÄ
mikä parantaisi pimeyden?
turhat luulot, huonot kuulot
ihmisen sisältä sairauden
kuuleeko kukaan siellä
kysyinkö liian isoja
miten pääsisin pilvien päälle,
pisaroita yksitellen laskemaan
että aika olisi hidas
hitaampi
hattaravettä
takapihan tynnyriin tiptap
. . .
mira simsiö 2020
KETTUJEN MURHEITA
olen kettu kaupungin yössä
espan nurmi kuin kangasmetsän sammal
lippakiskan kulmalla odotan ei ketään saapuvaksi
kun silmätkulmat kimmeltää
ulisen, niin hiljaa, kuiskien vaan
ettei kukaan kuule
se on se tuuli vaan, torilta heittää silmille savua
tunnen tämän stadin
sen mutkat ja kuopat
umpikujat, takapihat
aamukasteen ja sataman sumun
joskus kun on aikaa
istuskelen laitureilla nuuhkien ilmaa
miksi on niin, että toiset vaan kantavat enemmän murheita kuin jaksavatkaan?
. . .
mira simsiö 2020
KUKA ON
LUOVA ÖISIN?
Nimeni on Mira Simsiö. Kirjoitan pimeän aikaan, kuun työstä, tähtien aikaan.
Lue miten minusta tuli minä.
Runot ovat blogissa sekajärjestyksessä. Voit selata runoja kategorioiden tai avainsanojen mukaan.
Seuraa instagramissa:
@luovaoisin
Kirjoitan myös tilausrunoja.
Ota yhteyttä:
mira (at) luovaoisin.fi