MITEN KIRJOITAN RUNON?

Runoja voi kirjoittaa monella tavalla, perinteisesti, modernisti, proosaa mukailemalla, säkeistömittaa noudattamalla, visuaalisesti kikkaillen tai vaikkapa kirjoittamalla haikuja ja tankoja ja oikeita vanhoja klassikoita. Nykyään runous on kuitenkin enemmän vapaarytmistä ja vapaamittaista, lopulta kaikki syntyy ajatusvirrasta ja alitajunnasta. Parasta kuitenkin on, ettei runoilla ole sääntöjä, vaikka oppeja kyllä löytyy kaikenlaisia.

Runo-oppia ja vinkkejä:

Kirjoittipa runoja sitten miten tahansa, niitä kuitenkin yhdistää se, että runon luomisprosessiin kuuluu luovuus ja tila, jotta runo voi syntyä. Pakottamalla on kovin vaikea kirjoittaa ja usein luovuus tukehtuu jos yrittää liikaa.

Runot tallessa kaikilla laitteilla

Itse kirjoitan runoja iltaisin, usein öisin, niin, että olen yksikseni päivän tapahtumien kanssa, on hiljaista ja rauhallista antaa ajatuksille tilaa. Joskus hyvä lausahdus jää mieleen kesken päivän ja kirjoitan sen kännykän muistioon ylös. Tärkeintä on, että kun inspiroiva ajatus tulee en hukkaa sitä!

Toisinaan runo tulee parissa minuutissa inspiroivassa ympäristössä ja toisinaan kirjoitan runoja useampia viikkoja aina yhden riimin tai lauseen kerrallaan. Kirjoitan runoni usein kännykän muistioon, niin, että se synkronoituu helposti tietokoneeseen ja voin palata runoihini milloin vain ja miltä laitteelta vain. Onhan se hyvä, että runot ovat tallessa myös pilvessä, joten hyväksi voi käyttää myös vaikkapa Google Driveä, joka toimii hyvin niin Androidilla kuin Applen laitteilla. Runoblogiini vien harkitusti tekstejä sopivin väliajoin. Eli en julkaise heti kaikkia tekstejäni.

Inspiraatiota etsimässä – tunteita sanoittamassa

Runoissani käytän usein hyväksi erilaisia riimisanakirjoja kuten riimit.fi -sivustoa, mutta vuosia erilaisia synonyymejä ja riimejä etsineenä ne alkavat tulemaan luonnostaan ja apusanoituksen käyttö on vähentynyt. Toisinaan vain etsin hakukoneelta erilaisia sanoja, jotka ovat kauniita ja luen vaikkapa Wikipediasta ja kirjoista erilaisia kuvauksia sanojen ja nimien tarkoituksista – näin inspiroidun helposti.

Hyväksitodetut riimi- ja synonyymisanakirjat:

Jos minulta tilataan runo jostain tietystä aiheesta, lähestyn runon kirjoittamista aina tunne edellä. Haluan tietää mitä tunteita tilaajalla on aiheesta, mitä hän todella tuntee ja minkälaista tunnetta hän haluaa sanoittaa. Kun tunteesta saa kiinni on helpompi kirjoittaa ja riimittää, rytmittää runoa.

Runon rytmitys

Kirjoitan riimin, ehkä toisenkin. Luen sen ääneen, huomaan toimiiko lausuminen vai ei. Joskus päädyn poistamaan riimityksen ja kikkailemaan sen jotenkin toisinpäin. Turhaudun harvoin, koska ajattelen aina, ettei runoa voi pakottaa, runo tulee jos se tulee ja sitten kun runo tosiaankin syntyy, se on aito ja usein sen huomaa – ei väkinäinen väkerrys. Parasta on kirjoittaa ihan vain itselle, pöytälaatikkoon, silloin paineita ei ole.

Rytmityksestä ajattelen, että on tärkeää jättää runoon tilaa, konkreettisesti runon ulkomuotoon, kappaleiden väliin, jotta lausuminen helpottuu ja tunteesta saa helpommin kiinni. Itse luen usein keskeneräisiäkin runoja vaikkapa puolisolle tai ystäville, äidille, jotta kuulen ja tunnen minkälaisen reaktion se toisessa aiheuttaa.

Viisi vinkkiä onnistuneen runon kirjoittamiseen:

  1. Etsi runon aiheen takaa tunnetila ja antaudu tunteen vietäväksi
  2. Älä pakota runoa, jätä se kesken jos ei onnistu ja palaa siihen myöhemmin
  3. Etsi hakukoneista sanojen synonyymeja ja hae inspiraatiota riimitykselle riimisanakirjoista
  4. Rytmitä ja jätä runolle tilaa kappaleissa ja lausumisessa
  5. Lue runo ääneen monesti, älä hätäile sen julkaisua – anna runolle aikaa

. . .

Inspiroivia hetkiä kirjoittamiseen kaikille pöytälaatikkorunoilijoille!

Terveisin,

Mira 
Taidot

Lähetetty

25.4.2021