LUOVA ÖISIN

RUNOBLOGI | MIRA SIMSIÖ

Hei siellä!

Nimeni on Mira Simsiö. Kirjoitan runoja yleensä pimeän aikaan.

Kurkkaa miten voit tehdä tilauksia runoille!

Runot ovat etusivulla aikajärjestyksessä. Voit selata runoja kategorioiden tai avainsanojen mukaan.

Seuraa instagramissa: @luovaoisin

Tilausrunot: mira (at) luovaoisin.fi

pöytälaatikkorunoa julkaistu

KAIKKI MUUTTUU

persoona muuttuu
muuttuu harmaaksi
läikehtii harvoin enää

kipinä sammuu takassa
omakotitalon lattiat kylminä
salaojissa kaikuu
lykin kolaa, kosteaa lunta

zero-colan mukana hampaat kellastuu
somen merkitys haihtuu taivaantuuliin
peiton alla puhuttaa pieru

kaikki muuttuu
muuttuu harmaaksi
kunnes tummuu

mira s. 2024

VIIMEPÄIVÄT

tulojeni varassa
mediaani aamulla
mediaani illalla

perusturvaa vailla
leikkauksien mailla

pelottaa

työttömyysturvan varassa
korkeakoulut vallassa
osa-aikatöillä saan puuroa
pyyhin mielestä

unelmia

suuria

mira s. 2023 Korkeakoulujen mielenosoitukset

RUNO

uskalla vaan
astua kiikkerään ilmalaivaan

paljasta synkkä salaisuus
sammuu jo valoisuus
avoimuus ihanuus
hiljentyy ikuisuus
ja hengitä palavaa ilmaa

uskalla vaan hypätä laivasta
tarttua, repäistä pala taivasta

kyllä pilvenreunalta saat roikkua
ja säveltää kauniita riitasointuja

uskalla vaan

mira s. 2023 olen kokonainen

MINNE VAIN

välillä tuuli tarttuu
se pelottelee
välillä se laantuu
ilma haukottelee

minne vain purjeeni käännän
kohtalo reitin määrittelee
minne vain sydämeni päätän jäävän
siellä aallot kanssani tanssahtelee

mira s. 2023

METSÄN PAINO

kanna koko metsä selässäsi
vuorien paino, jokien padot
järvien veet, saaret ja aurinko

kanna kevein askelin
vaikka tassut raskaat

vie mukanasi ja nuuhki tuulta
se kertoo minne kaiken lopulta viet
lähelle vaiko kauas
sinne
missä pilkottaa
tähtitaivas

– mira s. karhun askelin elokuussa 2023

TAIVAANLAIVA

ventovieraalle
kun sydämeni avaan
saattaa nähdä mitä oikein salaan
siellä kaiken alla
itseäni hiljaa halaan

mereltä katselen
yli syystaivaan
huomio kiinnittyy
hitaasti lipuvaan ilmalaivaan

siitä innostuu koko sydämeni luomakunta
pupu, kettu ja tiikerikin
pöllö nukkuu koiranunta
pikkulinnut puhuu seikkailusta

kaikki tahtoisivat mukaan
taivaanlaivan unelmaan
se kuljettaa loputtomaan
tarinaan

vaan rannalle jää
sydän, minä ja muut
sieltä on mukava huomista suunnitella
kuitenkin ihanan onnellisena
elää merten prinsessa

mira s.

SANO SE

hänelle se sano
kuka oikea on

tarpeeksi usein
eritavoin
vaikka laulunsanoin
väärää tapaa tuskin on

tyhjiä sanoja
turha on sanoa
vain se
mitä on sanojen takana

sano
eläköön rakkaus
se on kuin maalaus
kuuluu kuiskaus

mira s. 2023

SAMETINPEHMEÄ

sieltä hän saapui
pienet posket ja supussa suu
just niinkuin pikkutytölle kuuluu

kun muut vielä nukkuu
lasketaan jokainen varvas
hymyilee stadin aamutaivas

ihmetellään – leperrellään
heleää ja pehmeää
ensipäivät nää

hällä pieni sädekehä
on sametinpehmeä
heijastelee auringonsäteitä
pienet posket ja supussa suu
just niinkuin pikkutytölle kuuluu

. . .

mira s. kesäkuun viimeinen 2023, onnea pienokaisesta W & J <3

PAHAN MIELI

kunpa mua ei ois
ei ois ei ois
vallan käsi haparois
ilmaa vaan
vastetta puuttuvaa
hukkuvaa Moskovaa

kunpa mua ei ois
tai lähtisin pois
ei ois sotia
eikä lapset ilman kotia
kunpa mua ei ois
ei ois ei ois
sit katselisin vaan
hukkuvaa Moskovaa

kunpa mua ei ois
tai mädäntyisin pois
liha kypsä ja suolainen
sulaisin päälle suolakurkkujen
kunpa mua ei ois
ei ois ei ois
eikä vallan käsi haparois
kohti kaunista Kiovaa

….

mira s. katsellessa kaunista Kiovaa 2023

KEVÄÄNSÄVELEN

rakkauden ikävästä
jää silmät auki
suu kuivuu
korisee
hengitys hidastuu
kitkastellen
hyvästellen
vartalo vavahdellen


lähden lantiota keinutellen
hymyssäsuin heilutellen
luokse mikä-mikä-maan
sinne rakennan mä mökin
sen, josta unelmoimme
ja kaiken valmiiksi laittelen
sitten vaan odottelen
linnuille hoilottelen


keväänsävelen


rakkauden ikävästä
sinua sinua
odottelen

mira s. 2023

AH PÄÄSKYSIÄ!

en pääskystä kiinni mä saa
sen siivet halkoo ilmavirtaa
lentorata pitkin taivaankaaren viivaa
siivet sivelee pilvien pintaa

silmäntähtäimeen yhden sittenkin sain
sen annoin lennellä mä vain
ja katseen kantamattomiin
pääskysen lennon kokea mä sain

piristävää
pirskahtelua
poukkoilevaa
pyöritystä

pääskyistä seurailin mä vain sitä yhtä
kun se oli poissa
jäi sisälle olo turta
ja tyhjä


mira s. kesäkuun ensimmäinen 2023

LUONTOTUNNE

hiljaisuutta etsin
kaipasin ja tarvitsin
joskus lintujen lento
taikka metsäpuiden nirskunta
vievät lähelle
etääntymisen keskipistettä
tilaa jossa unohdan äänen
ja näen ikiunia kuvia
luonnosta ja minusta

mira simsiö toukokuun kahdeksastoista 2023

PIAN KOTIIN

suojelusenkeli matkalle lähti
äiti sinä olet tähti
vaikeudet selätät
pian kotona taas
hääräät ja hihität

mira s. Äidille, joulukuun viides 2023, me selvitään tästä

SURU

suru liikkuu koko kehon läpi
ja tulee osaksi sitä
soluja, verta virtaavaa
se pumppautuu sydämestä
uudelle kierrokselle
kunnes aikanaan tasoittuu
niin surusta tulee lämmin vieras
jota muistoiksi kutsutaan

mira s. 2023 ensimmäinen

CHRISTMAS FULL OF JOY

at Christmas I secretly write
Am I trying something to hide
well trying not to get a nut
what good i do
and who can I hug

as the evening pass
I notice that the language of us
is amazingness
”ohwau human mind” i guess

I find myself dreaming
I’ll try not to start screaming
in life our mistakes are allowed
in the end expectations rewarded

this evening is full of laugh and joy
to me this christmas is like a new toy
I’m trying to present a poem
in my head there is a low hum
one of us said it will soon be dawn
but let’s not go to sleep camoon

I’m trembling
I think I need a Christmas peace
I think I need this poem to cease

forget not this Christmas I will
but wake up in the sauna in the morning still cheerfully myself I pick up to a chair

Merry Christmas for you all out there
Let’s live the happy spirit in the air

mira s. X-mas 2022

JOULUNAURUA

jouluna kirjoitan salaa
mitä hyvää teen
ja ketä saan halaa

illan edetessä tuumin että
ihmeellinen on tuo elekieli, meidän kaikkien äidinkieli ”huhhuh ihmismieli”
jättää äänen ilmaan, jäljen hangen pintaan
huomaan jään haaveilemaan
elämässä virheemme sallitaan
odotukset palkitaan

illlalla vain naurua
kokeilen runoa lausua
siinä samalla
tarkkailen sydämeni paloa
siihen joku meistä sanoi
pian jo sarastaa
mut ei mennä nukkumaan
vielä tunteeni arastaa
taidan kaivata joulurauhaa

niin tänäyönä
roihahti lempi
enää en emmi
vaan täysillä rakastan
rikki puristan
jokaisen perheenjäsenen
ja unohda en
joulua tätä

sitten herään
saunassa aamu seiskalta
hilpeänä itseni kerään

on vain naurua
ja toivotan
hyvää
joulua

mira s. 2022, millainen on joulu?

ONNELLISET

pienet linnut
pikkuruiset
kevään sanansaattajat
syksyllä ne muuttavat
talveksi tuuleen katoavat
vaan ei yksi punainen
joka parinsa kadotti
se jäi meidän rappukäytävään

sen minä pyysin sisälle
päätä pienen linnun silitin
selitin elämästä, juttelin

yhdessä ootimme kevättä
vaklasimme ikkunalla
palaisiko pari vaikka yöjunalla
koska ulkona ois taas lämmintä olla

sitten sumussa sunnuntaina
koputteli oven takana
piipittävä tsirppi
lentelivät pian ulkona
pienet linnut
pikkuruiset
loppuun asti
onnelliset

mira s. joulun alla 2022

TÄHTÖNEN

tähtönen – tosi sähköinen
sähisi ja kähisi
nousi ilmaan
jotta kaikki se näkisi

teki muutaman ympyrän
tunsi joulun lähestyvän
antoi taivaalle valoa
ja perheille jakoi
sydänjoulun paloa

mira s. joulu lähenee 2022

YÖN PIMEÄÄ

häpeä syö suuresta pöydästä
nautiskelee tunteesta tyhjästä
vie hyvyyden tyhjiin sydämestä

ja jäljelle jää
vain musta tahra
kertoen elämästä eletystä
ihmisestä
yhdestä pienestä
oman itsensä pettämästä

ja mitä sille tehdä voin
pestä pois tahran mustan
samalla huuhdella pois tuskan
ja ripotella
mereen
kuin muistojen tuhkan

ei se poista häpeää
kipeää, yön pimeää
joka puristaa
pienen ihmisen
rintakehää

mira s. marraskuussa 2022

LAPIN RAUHASSA

Lapin rauhassa
on ihmisen hyvä
istuttaa itseensä toivon jyvä
tuntureilla viipyä, vähän myös eksyä
ja hengittää viileää iltaa
siinä kuukkelia oksalla huvittaa
kun aurinko taivaan kullaksi kuvittaa

ja Lapin rauhassa
on ihmisen hyvä
istuttaa itseensä toivon jyvä

mira s. Lappi, Ylläs 2022

PORTTI

rakensit portin
rannalta merenpohjaan
josta hitaasti astelit alas
ahdin aarteita vartioimaan

itämeren valtatietä
pohjoiseen navigoit
— pohjassa postilaatikko
kirjettäkö toivoit?

vaan ei merenneidot kirjoita
ne kikattelee
kunnes suutelee
sitten kaikki
synkkenee
palelee
ja kiire jo on

vaan portille jätit valon
ohjaamaan kotiin
sillä joskus
tie takaisin
on arvaamaton

mira s. Sukellukset Porkkalanniemessä keskikesä 2022

OIH ELÄMÄ!

oih elämä!
täällä vielä
on elettävä!
täysillä!

kreisibailaan
kellot kesäaikaan
näen tähtitaivaan
enemmän se antaa
kuin aavistankaan

oih elämä!
nyt niin hyvä
on elettävä!
täysillä!

. . .

mira s. 2022 kesäkuussa Onnea!

KEDON KUKKIA

kukkaloistoa
harakankeloilla
katse kohti pohjoista

ailakkia ja mataraa
kesäaamu sarastaa
sydämeni arastaa

voih hiirenvirna ja
päiväkakkara –
jotakin meissä on
samankaltaista
hieman villiä ja kaunista

—-

Mammalle
mira s. 2022

UNI APPELSIINI

Taas heräsin silleen hätkähtäen ja siinä sä taas olit. Mut kuva häiviää nopeesti. Sulla oli kädessä appelsiini ja mustaa kynsilakkaa. Sä istuit tummanvihreällä nojatuolilla, sellasella samettisella ja pidit silmiä kiinni. Luulen, et kuuntelit jotain sulle tärkeää. Mut mä en kuullut sitä. Mä saatoin olla jossain kauempana, et näin sen tilanteen, mutten ollut siellä. Siltä se tuntu. Sun hymy oli sellanen hämynen, pakkasillan sininen. Ja sun sormilla maalailit ilmaa siinä kun istuit. Seuraavaks oltiinki Lontoon Palladiumissa ja istuttiin iltaa Nick Caven kanssa. Se on niin surullinen. Mut sit se vetää Rings of Saturnin ja mä nään taivaan ja pilvet ja makaan yhtäkkii PoriJazz 2008 nurmikolla. Nick Cave On Stage. Ei se tainnu sillon siel ees olla oikeesti. Jengi heiluu ja jossain tuoksuu pajari. Sä kuorit sen appelsiinin ja tarjoot mulle palan. Se hetki toistu monta kertaa ja tuntu ettei se lopu. Hirveen pitkään näin sen appelsiinin. Ja sut sen takana, vähä blurrina. Mä otan palasen, mun sormet koskee sun kämmentä ja sit sä katoat. Mä herään. Huhhuh.

mira s. unia susta toukokuun lopulla 2022,

OLKIHATTU JA LEMPI

hän päivästä toiseen taivasteli
niityllä itsekseen aivasteli
olkihattunsa alla haaveili

sitten koitti heinäkuinen poutapäivä
kiristeli henkselit olkapäitä

hetkonen herrasväki!
köhisi kurkussa
kun olkineidon pellon poikki näki
nappisilmiensä läpi

heräsi henkiin
olkiherran henki
ja roihahti rinnassa lempi
olkihatun alla hän hetken empi
mutta ajatuksissa on matka toisen luo
onneksi lyhyempi

. . .

mira s. toukokuussa kuka tahansa haaveilee kesästä 2022

RETKI

retki merenrantaan
olikin vain sekunnin hetki
yöllä sen näin
heräsin ja muistin siitä sinut
minne
unissasi
veisit
minut?




mira s. toukokuun yhdeksännen unia

RAKKAUDEN KILO

paljonko rakkaus painaa
onko se ikuista
kyselin sinulta

rakkauden kilo
muttei yhtään enempää
eikä väkevämpää
koitan ymmärtää

.

mira s. huhtikuun puolenvälin 2022

TAIVASYHTEYS

haloo haloo
kuuleeko kukaan

nyt pätkii
pätkii

saattaa olla että sain yhteyden
läpi kylmän tyhjyyden
suoraan kuoleman puhelinkeskukseen

soitin lankapuhelimella
yhdistäkää nyt
voisiko joku rupatella

tyyttää hiljaisuutta
eikö kuolema puhu
lokakuussa

olisin kysynyt
onka mulla tilaisuutta
puhua äitille ja
muistella lapsuutta

. . .

mira s. 2021

ODOTAN

sinua portilla
rapussa
autossa
sillalla
kaupassa
illalla päivällä aamulla

odotan elämän hyviä
sanoja – aitoja
luovia tekoja – taikoja
vuodenaikoja epävarmoja
auringonvaloa
anteeksiantoa – kohtaloa
elämän johdatusta

vielä kesään odotan

mira s. 2022 maaliskuussa

SOTA

minut ota
ja hautaa
vaikka
ydintuhkalla
mustalla

sota
minun maani ota
tee siitä
ruumiiden kaatopaikka
panssareiden parkkipaikka

sota
minut ota
ja

unohda

kaikki

hyvä

. . .

mira s. vuoden ensimmäinen 2022

EHKÄ

ehkä

rakkaus on valinta

ehkä vain tunne

jota ei voi hallita

ONNELLINEN JOULU

minäkö onnellinen jouluna

maallista esitystä
tiernapojat ja mäti
isä kännissä kuin käki
lahjat jakaa nalkuttava täti
äiti kinkun päälle aivasti ja räki
mummo sen näki ja juoksi mökin läpi
kepillä löi äitiä – kauhisteli talon väki
minäkö onnellinen jouluna
laskin joulupäiviä
ettei tarvisi enää kenenkään kärsiä

lopullisesti
menettää
järkeä

JOULUMUORI

taivaalla liiteli ikinuori
joulun enkelimuori

sytytti pihakuusen valot
yksitellen palamaan

kiirehti latvaan, tähden päälle
joulupukkia tapaamaan
ja punakuonoa halaamaan

joulu tullut on

JOULU ON KIVA

puuro tahmeaa
vatsani valmiiksi halkeaa
löydän mantelin valkean
kurkussa konjakin karheaa
en enempää jaksakaan
alkoi joulu alkamaan
kyllä joulu on kiva
eikä turvonnut vatsa edes oma vika
kyllä joulu on kiva

JOULUN RAMONA

aattona tunnelma on katossa
kuka on tän joulun Elvis, kuka Madonna
Tuomari Nurmio huutaa taustalla Ramona
joulu tullut on
joulu tullut on

faijalla taas sama paita ja lakki
mutsilla soppa ja uunissa kranssi
muu jouluseurue
kaikki juhliin kutsumme
ja joulu tullut on
ja joulu tullut on

ISÄUKKONEN

taivaalla pikkulintu lentää
piipittää onko täällä kettään
kunnes lehahtaa taivaalla
tummanpunainen
punatulkkunen
kiljahtaa iloissansa pieni lintu
se on minun isäukkonen
hyvää isänpää toivotellen!

mira s. | HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ!

RITARI ÄSSÄ

hei yötyöläinen
miten sä jaksat siellä
älä itseltäs lihistä kiellä
väsymys väistyy
koska yöllä
mikään ei oo sun tiellä
kun jaksat duunis siellä

oot öiden ritari ässä
painat lännessä idässä

aamuaurinko muistuttaa
pian aika on käydä nukkumaan
ei tarvi vastustaa
silmäluomia painuvaa
ja näät päiväunta
niin maistuvaa

. . .

mira s. 2021

SADE

kettu istuskeli kostealla nurmella
taivas ropisi
pisarat painoivat silmäkulmia
kettu hymyili ja hymisi
se ajatteli pupua
silmät säkenöivät viiruina
sade toi päivänsäteen
onnesta

. . .

mira s. 2021

JOULU

joulu ilman sinua
katselen taivaalle vahvoin mielin

joulu ilman sinua
niinkuin aina ennenkin

onnea teeskentelin
surkean mustaa onnea
kyynel
nieleskelin

paska ja synkkä joulu
joulu ilman sinua
niinkuin
aina
ennenkin

. . .

mira s. 2021 valmistaudun jouluun

KATEGORIAT

ARKISTO